Olemme sittenkin parhaita! CWI osa 3

Suomi sijoittui kolmanneksi edellisessä hyvinvointivertailussa Euroopan isompiin maihin ja Kanadaan verrattuna. Mutta miten meidän käy, kun otetaan verrokeiksi Euroopan ja EU:n pienet maat?

Positiiviset ja negatiiviset tekijät ovat samat kuin vertailussa Saksaan ja muihin isoihin maihin. Mukana olevat maat ovat:

• Eesti/Viro
• Puola
• Slovakia
• Slovenia
• Suomi
• Tsekki
• Unkari

Tässä vertailussa ovat siis vastakkain pitemmän aikaa markkinataloutta harrastanut maa ja sosialismia kokeilleet maat.

Seuraava taulukko kertoo, mikä on maiden välinen tilanne 2010-luvulla, kun mittareina käytetään aikaisemmin esiintuotuja positiivisia ja negatiivisia tekijöitä:

Maa	Sijaluvut yhteensä	CWI
Suomi	41	2.6
Slovenia	49	3.1
Tsekki	54	3.4
Eesti	71	4.4
Slovakia	72	4.5
Puola	74	4.6
Unkari	87	5.4

Pärjäsimme hienosti: Voitimme kultamitalin. Olemme hyviä.

Mutta: Ikävä kyllä voittomme oli varsin täpärä. Erityisesti Slovenia yllätti, kuten myös Tsekki.

Slovenia oli sijalla 1 Terveysmenojen suhteellisessa osuudessa sekä Gini-kertoimessa (Sloveniassa tulonjako on Suomea tasaisempaa). Tsekki oli ykkössijalla Lääkärien ja tutkintojen määrässä sekä työttömyyden alhaisuudessa.

Yllätys oli myös se, että Sloveniassa (18.500 USD) ja Tsekissä (17.300 USD) oli kotitalouksien nettovarallisuus lähes sama kuin Suomessa (18.800 USD).

Olemmeko siis melko persaukisia markkinatalouden pitkän linjan harrastajia? Hieman siltä vaikuttaa, koska kotitalouden nettovarallisuus esimerkiksi Ruotsissa (60.800 USD) ja Tanskassa (44.500 USD) olivat selkeästi meikäläisten kotitalouksien vastaavaa määrää korkeammat.

Yhteenvetona kolmesta CWI- vertailusta voi todeta, että kylmästi ko. tekijöiden valossa tarkasteltuna Suomi alkaa kuulua samaan kategoriaan kuin Slovenia ja Tsekki. Me emme selvästikään enää kuulu samaan ryhmään ensimmäisen CWI-vertailun Pohjoismaiden kanssa, emmekä myöskään Keski-Euroopan kehittyneiden maiden kanssa yhteiskunnan kehitystasoa mittaavien eri tekijöiden perusteella tarkasteltuna.

Sen sijaan pärjäämme vielä hyvin, jos verrokeiksi otetaan markkinatalouteen suhteellisen lyhyen aikaa sitten siirtyneet maat. Näidenkin osalta on hyvä huomata erityisesti Slovenian ja Tsekin kehityskaari. Slovenia hengittää niskaamme jo aivan lähietäisyydellä eikä Tsekkikään ole kaukana. Esimerkiksi molempien ostovoimakorjattu BKT/asukas on jo lähes 80 % Suomen vastaavasta. Maiden erilaisella kasvuvauhdilla ei tällaisen eron kiinnikuromiseen mene itse asiassa kovinkaan pitkää aikaa, kun asiaa tarkastellaan yhteiskunnan kokonaisuuden aikajänteellä, jossa tarkasteluajan on oltava mieluummin 15-20 vuotta kuin vuosi tai kaksi.

Muutama valinta, jotka viisaiden päättäjiemme tulisi nyt tehdä:

1. Haluammeko kuulua Pohjoismaiden ja EU-maiden kehittyneeseen kärkeen ja käyttää näitä maita verrokkeina (CWI-ykkösvertailumaat)?
2. Vai hyväksymmekö sen, että emme pärjää Euroopan kehittyneiden maiden joukossa, vaan meidän on siirryttävä käyttämään verrokkeina joko CWI-kakkosvertailumaita tai entisiä itäblokin maita?
3. Miten pääsemme eroon meitä vaivaavasta ratkaisutavasta, jossa keskitytään aina vain yhteen tekijään kerrallaan (esimerkkinä kikysopimuksen autuaaksituova kuvitelma)?
4. Miten saamme eri osapuolet hyväksymään sen, että meillä on edessä pitkä marssi, jos haluamme saada aseman Pohjois-Euroopan kehittyneiden maiden joukossa?
5. Kuka antaa meille viisautta ottaa huomioon riittävän laajasti ja pitkäaikaisesti eri tekijöiden vaikutukset kokonaishyvinvointiin (esimerkki: Jos tarvitsemme maahanmuuttoa sen vuoksi, että saamme työntekijöitä, miten parhaiten varmistamme, että maahanmuuton  vaikutus muihin hyvinvointia mittaaviin tekijöihin kuin BKT ei ole liian suuri jolloin kokonaishyvinvointi alenee)?
6. Vai olisiko viisasta vain hyväksyä, että emme osaa tehdä riittävän hyviä valintoja ja tyytyä vaihtamaan verrokkiryhmää? Eli käytämmekin ensialkuun verrokkeina entisiä sosialistimaita ja sitten ensi vuosikymmenellä otamme verrokeiksi Bulgarian, Romanian jne., kun Slovenia ja Tsekki pyyhkäisevät meistä ohitse Eesti vanavedessään. Tämän jälkeen voisimme vielä höpöttää itsellemme, kuinka hyvin pärjäsimme silloin ennen - vähän samaan tapaan kuin olympiaurheilussa. Kun ei nyt pärjätä, niin kaivetaan esiin sekä Paavo Nurmi että Lasse Viren ja muut hyvin pärjänneet henkilöt.

Syy siihen, minkä vuoksi näissä kolmessa CWI-vertailussa on käytetty yhteiskunnan jäsenten hyvinvoinnin mittaamisessa erilaisia positiivisia ja negatiivisia tekijöitä eikä pelkästään taloudellisia lukuja, johtuu ajatuksesta, jonka jo

John Stuat Mill totesi : Ehdottoman vastenmielinen on idea yhteiskunnasta, jota pitävät koossa ainoastaan taloudellisesta edusta kumpuavat suhteet ja tunteet.