Minkälaiset työolot Euroopan eri maissa on? Euroopan V
työolotutkimus antaa tähän vastauksia.
Seuraavassa tutkailen hieman muutamaa työolojen osa-aluetta,
ansaintakysymystähän tarkastelin jo edellisessä postauksessa. Käsittelyssä on
haitallisen sosiaalisen käyttäytymisen kokeminen, henkisen hyvinvoinnin tilanne
sekä se, kuinka suuri osa työntekijöistä kokee riskiä oman terveytensä ja
turvallisuutensa osalta.
Työolotutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden kokemaa asiakkaiden
aiheuttamaa haitallista sosiaalista käyttäytymistä. Asiaa kysyttiin kuuden kysymyksen avulla, jotka koskivat
sanallista solvaamista, ei toivottua seksuaalista mielenkiintoa, uhkailua ja
halventavaa käytöstä, fyysistä väkivaltaa,
kiusaamista ja seksuaalista häirintää.
Ensimmäinen taulukko osoittaa,
kuinka suuri osuus työntekijöistä on kokenut haitallista asiakaskäyttäytymistä.
Maa
|
haitallista käyttäytymistä kokeneiden osuus %
|
Slovenia
|
13
|
Slovakia
|
14
|
Alankomaat
|
15
|
Ruotsi
|
15
|
Saksa
|
16
|
Tanska
|
17
|
UK
|
18
|
Belgia
|
19
|
Tsekki
|
20
|
Norja
|
20
|
Suomi
|
21
|
Itävalta
|
22
|
Oikeastaan on aika yllättävää, että tarkastelluista
maista nimenomaan Itävallassa, Suomessa ja Norjassa haitallista
käyttäytymistä kokevien määrä on suuri verrattuna esimerkiksi Alankomaihin,
Slovakiaan ja Sloveniaan. Suomen ja Slovenian ero on jo merkittävä.
Haitallista käyttäytymistä kokevien työntekijöiden
suhteen jakautuvat miesten ja naisten kokemukset jonkin verran. Erityisesti
Suomessa naiset kokevat selvästi enemmän haitallista käyttäytymistä kuin muissa
maissa. Suomessa peräti 27 % naisista kokee haitallista käyttäytymistä
asiakkaiden taholta, kun miesten osalta
vastaava osuus on 16 %. Itävallassa puolestaan miehet kokevat haitallista
käyttäytymistä naisia enemmän. Itävallassa miehistä 24 % kokee sitä, kun vastaava
osuus naisten kohdalla on 20 %. Yleisin suunta on, että naiset kokevat
haitallista käyttäytymistä miehiä enemmän.
Toimialakohtaisessa tarkastelussa selviää, että eniten
haitallista käyttäytymistä ilmenee terveydenhoidossa, jossa 25 % työntekijöistä
kokee haitallista käyttäytymistä, seuraavana oli kuljetus (21 %) ja kolmantena
julkishallinto ja puolustusvoimat (18%). Vähiten haitallista käyttäytymistä
ilmenee maataloudessa (6 %) ja rakennusalalla (8%).
Työntekijöiden henkistä hyvinvointia selvitettiin kysymällä
hyvän mielen osuutta, rentoutumista, aktiivisuutta, herääkö levänneenä ja
pirteänä, pystyykö olemaan kiinnostunut
yleensä asioista.
Vastauksista muodostettiin henkistä hyvinvointia kuvaava
indeksi. Jos indeksi osoittaa alhaista lukemaa, asianomaisen henkilön henkinen
hyvinvointi voi olla vaarassa. Kokemusperäisesti tiedetään, että alle määrätyn indeksiluvun
henkilöllä on kohonnut riski joutua mielenterveydellisiin ongelmiin, lähinnä
masennukseen. Taulukko osoittaa kussakin maassa niiden työntekijöiden määrän,
joka on saanut alhaisen indeksiluvun , eli on ns. vaaravyöhykkeessä.
Maa
|
Henkinen hyvinvointi riski osuus %
|
Tanska
|
6
|
Norja
|
10
|
Alankomaat
|
11
|
Suomi
|
13
|
Ruotsi
|
14
|
Belgia
|
16
|
Saksa
|
16
|
UK
|
19
|
Itävalta
|
20
|
Slovakia
|
25
|
Slovenia
|
26
|
Tsekki
|
32
|
Henkisen hyvinvoinnin riskin alla olevien työntekijöiden osuuksissa on melko
suuria eroja. Tanskalaiset työntekijät ovat vähiten vaarassa, koska vain 6 %
työntekijöiden saamista mental health-indeksistä antoi tätä kuvaavan arvon. Pohjoismaat ja Alankomaat
ovat hyvässä tilanteessa kaikki.
Sen sijaan entiset Itäblokin maat ovat kaikki oikeastaan
aika huonossa tilanteessa. Tsekkityöntekijöistä jopa 32 % on vaaravyöhykkeessä.
Tsekkikin on paremmassa tilanteessa kuin Liettua, jossa ilmeni koko EU-alueen
synkin luku. Peräti 41 % liettualaisista työntekijöistä sai indeksilukeman,
joka on vaaran merkki.
Sukupuolten välillä on myös selvät erot. Naiset kokevat
henkisen hyvinvoinnin suhteen suurempaa ongelmaa kuin miehet. EU tasolla 20 %
työntekijöistä (miehistä 18 ja naisista 20 %) saivat indeksilukeman, joka
saattaa johtaa mielenterveysongelmiin. Poikkeuksen kokonaiskuvasta muodostaa Itävalta,
jossa miehet (23 %) kokevat suurempaa henkisen hyvinvoinnin ongelmaa kuin
naiset (17 %). Kokonaisuutena ottaen
vaikuttaa siltä, että taloudellisen hyvinvoinnin kasvaminen vähentää henkiseen
hyvinvointiin liittyviä ongelmia, näin ainakin Euroopan maissa.
Kolmas taulukko osoittaa sen, kuinka suuri osuus
työntekijöistä havaitsee työnsä aiheuttavan riskiä joko terveydelle tai
turvallisuudelle tai molemmille. Tämä voi johtua useista syistä, joista
tietysti johtaminen ja esimiestoiminta on merkittävä.
Maa
|
riskiä kokevien työntekijöiden osuus%
|
Tanska
|
15
|
Alankomaat
|
16
|
UK
|
17
|
Saksa
|
18
|
Tsekki
|
18
|
Norja
|
20
|
Itävalta
|
21
|
Belgia
|
22
|
Suomi
|
24
|
Slovakia
|
28
|
Slovenia
|
36
|
Ruotsi
|
41
|
Terveyden ja turvallisuuden suhteen riskiä havaitsevien
työntekijöiden osuus vaihtelee melkoisesti maittain. Kuten taulukosta selviää, Tanska
on tässä suhteessa parhaassa tilanteessa, koska riskiä havaitsevien määrä on
alhainen (15 %), Alankomaat seuraa hyvin perässä (16 %) ja UK kaasuttelee kolmantena (17 %) Yllättävää sen sijaan on Ruotsin tilanne, jossa
jopa 41% työntekijöistä havaitsee terveyttä tai turvallisuutta uhkaavaa riskiä
työssään. Suomi sijaitsee keskivaiheilla 24 %:aan.
Terveyttä ja turvallisuutta uhkaavan riskin havaitseminen
on myöskin ”sukupuolittunut”. Tanskaa ja Suomea (ehkäpä myös Norjaa) lukuun
ottamatta miehet kokevat suurempaa riskiä työssään kuin naiset.. Esimerkiksi
Slovakiassa lähes 40 % miehistä kokee riskin työssään, kun vastaava naisten
osuus on alle 20 %. Koko EU-maiden tasolla riskin havaitseminen jakautui: 29 %
miehistä ja 19 % naisista havaitsee työssään riskin terveydelleen tai
turvallisuudelleen.
Kun tarkastelee eri maiden työoloja ja katsoo Suomen
sijaintia eri taulukoissa, tulee mieleen kysymys:
Mitä
voimme oppia Tanskan ja Alankomaiden työoloista, Norjaa unohtamatta?
Itseäni hieman mietityttää, miksi ihmeessä Tanska näyttää
olevan kärkisijoilla kaikissa erilaisissa vertailuissa, joita olen tehnyt.
Pahus soikoon - se päihitti kirkkaasti monet maat jopa olympiamitalien
määrässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti