Mitä voimme oppia?

Minkälaiset työolot Euroopan eri maissa on? Euroopan V työolotutkimus antaa tähän vastauksia.

Seuraavassa tutkailen hieman muutamaa työolojen osa-aluetta, ansaintakysymystähän tarkastelin jo edellisessä postauksessa. Käsittelyssä on haitallisen sosiaalisen käyttäytymisen kokeminen, henkisen hyvinvoinnin tilanne sekä se, kuinka suuri osa työntekijöistä kokee riskiä oman terveytensä ja turvallisuutensa osalta.

Työolotutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden kokemaa asiakkaiden aiheuttamaa haitallista sosiaalista käyttäytymistä. Asiaa kysyttiin kuuden kysymyksen avulla, jotka koskivat sanallista solvaamista, ei toivottua seksuaalista mielenkiintoa, uhkailua ja halventavaa käytöstä, fyysistä väkivaltaa,  kiusaamista ja seksuaalista häirintää. 

Ensimmäinen taulukko osoittaa, kuinka suuri osuus työntekijöistä on kokenut haitallista asiakaskäyttäytymistä.

Maa	haitallista käyttäytymistä kokeneiden osuus %
Slovenia	13
Slovakia	14
Alankomaat	15
Ruotsi	15
Saksa	16
Tanska	17
UK	18
Belgia	19
Tsekki	20
Norja	20
Suomi	21
Itävalta	22

Oikeastaan on aika yllättävää, että tarkastelluista maista nimenomaan Itävallassa, Suomessa ja Norjassa haitallista käyttäytymistä kokevien määrä on suuri verrattuna esimerkiksi Alankomaihin, Slovakiaan ja Sloveniaan. Suomen ja Slovenian ero on jo merkittävä.

Haitallista käyttäytymistä kokevien työntekijöiden suhteen jakautuvat miesten ja naisten kokemukset jonkin verran. Erityisesti Suomessa naiset kokevat selvästi enemmän haitallista käyttäytymistä kuin muissa maissa. Suomessa peräti 27 % naisista kokee haitallista käyttäytymistä asiakkaiden taholta, kun  miesten osalta vastaava osuus on 16 %. Itävallassa puolestaan miehet kokevat haitallista käyttäytymistä naisia enemmän. Itävallassa miehistä 24 % kokee sitä, kun vastaava osuus naisten kohdalla on 20 %. Yleisin suunta on, että naiset kokevat haitallista käyttäytymistä miehiä enemmän.

Toimialakohtaisessa tarkastelussa selviää, että eniten haitallista käyttäytymistä ilmenee terveydenhoidossa, jossa 25 % työntekijöistä kokee haitallista käyttäytymistä, seuraavana oli kuljetus (21 %) ja kolmantena julkishallinto ja puolustusvoimat (18%). Vähiten haitallista käyttäytymistä ilmenee maataloudessa (6 %) ja rakennusalalla (8%).

Työntekijöiden henkistä hyvinvointia selvitettiin kysymällä hyvän mielen osuutta, rentoutumista, aktiivisuutta, herääkö levänneenä ja pirteänä,  pystyykö olemaan kiinnostunut yleensä asioista.

Vastauksista muodostettiin henkistä hyvinvointia kuvaava indeksi. Jos indeksi osoittaa alhaista lukemaa, asianomaisen henkilön henkinen hyvinvointi voi olla vaarassa. Kokemusperäisesti tiedetään, että alle määrätyn indeksiluvun henkilöllä on kohonnut riski joutua mielenterveydellisiin ongelmiin, lähinnä masennukseen. Taulukko osoittaa kussakin maassa niiden työntekijöiden määrän, joka on saanut alhaisen indeksiluvun , eli on ns. vaaravyöhykkeessä.

Maa	Henkinen hyvinvointi riski osuus %
Tanska	6
Norja	10
Alankomaat	11
Suomi	13
Ruotsi	14
Belgia	16
Saksa	16
UK	19
Itävalta	20
Slovakia	25
Slovenia	26
Tsekki	32

Henkisen hyvinvoinnin riskin alla olevien työntekijöiden osuuksissa on melko suuria eroja. Tanskalaiset työntekijät ovat vähiten vaarassa, koska vain 6 % työntekijöiden saamista mental health-indeksistä antoi  tätä kuvaavan arvon. Pohjoismaat ja Alankomaat ovat hyvässä tilanteessa kaikki.

Sen sijaan entiset Itäblokin maat ovat kaikki oikeastaan aika huonossa tilanteessa. Tsekkityöntekijöistä jopa 32 % on vaaravyöhykkeessä. Tsekkikin on paremmassa tilanteessa kuin Liettua, jossa ilmeni koko EU-alueen synkin luku. Peräti 41 % liettualaisista työntekijöistä sai indeksilukeman, joka on vaaran merkki.

Sukupuolten välillä on myös selvät erot. Naiset kokevat henkisen hyvinvoinnin suhteen suurempaa ongelmaa kuin miehet. EU tasolla 20 % työntekijöistä (miehistä 18 ja naisista 20 %) saivat indeksilukeman, joka saattaa johtaa mielenterveysongelmiin. Poikkeuksen kokonaiskuvasta muodostaa Itävalta, jossa miehet (23 %) kokevat suurempaa henkisen hyvinvoinnin ongelmaa kuin naiset (17 %).  Kokonaisuutena ottaen vaikuttaa siltä, että taloudellisen hyvinvoinnin kasvaminen vähentää henkiseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia, näin ainakin Euroopan maissa.

 

Kolmas taulukko osoittaa sen, kuinka suuri osuus työntekijöistä havaitsee työnsä aiheuttavan riskiä joko terveydelle tai turvallisuudelle tai molemmille. Tämä voi johtua useista syistä, joista tietysti johtaminen ja esimiestoiminta on merkittävä.

Maa	riskiä kokevien työntekijöiden osuus%
Tanska	15
Alankomaat	16
UK	17
Saksa	18
Tsekki	18
Norja	20
Itävalta	21
Belgia	22
Suomi	24
Slovakia	28
Slovenia	36
Ruotsi	41

Terveyden ja turvallisuuden suhteen riskiä havaitsevien työntekijöiden osuus vaihtelee melkoisesti maittain. Kuten taulukosta selviää, Tanska on tässä suhteessa parhaassa tilanteessa, koska riskiä havaitsevien määrä on alhainen (15 %), Alankomaat seuraa hyvin perässä (16 %) ja UK  kaasuttelee kolmantena (17 %)  Yllättävää sen sijaan on Ruotsin tilanne, jossa jopa 41% työntekijöistä havaitsee terveyttä tai turvallisuutta uhkaavaa riskiä työssään. Suomi sijaitsee keskivaiheilla 24 %:aan.

Terveyttä ja turvallisuutta uhkaavan riskin havaitseminen on myöskin ”sukupuolittunut”. Tanskaa ja Suomea (ehkäpä myös Norjaa) lukuun ottamatta miehet kokevat suurempaa riskiä työssään kuin naiset.. Esimerkiksi Slovakiassa lähes 40 % miehistä kokee riskin työssään, kun vastaava naisten osuus on alle 20 %. Koko EU-maiden tasolla riskin havaitseminen jakautui: 29 % miehistä ja 19 % naisista havaitsee työssään riskin terveydelleen tai turvallisuudelleen.

Kun tarkastelee eri maiden työoloja ja katsoo Suomen sijaintia eri taulukoissa, tulee mieleen kysymys:

Mitä voimme oppia Tanskan ja Alankomaiden työoloista, Norjaa unohtamatta?

Itseäni hieman mietityttää, miksi ihmeessä Tanska näyttää olevan kärkisijoilla kaikissa erilaisissa vertailuissa, joita olen tehnyt. Pahus soikoon - se päihitti kirkkaasti monet maat jopa olympiamitalien määrässä.