Eläköön - Suomi sai sittenkin pronssia

Hieman pettyneenä Suomen sijoitukseen aikaisempien postausten hyvinvointivertailussa Euroopan pieniin maihin verrattuna ajattelin tutkia, miten Suomen käy, jos verrokkeina on suurempia maita tai Euroopan muita pienehköjä yhteiskuntia. Ensimmäisessä vaiheessa verrokkeina ovat suuremmat maat ja toisessa vaiheessa nuo pienemmät.

Muutin hiukan positiivisia tekijöitä ja jätin negatiivisista tekijöistä pois ylipainoisuuden. Vertailussa on nyt mukana seuraavat postiiviset tekijät:

• ostovoimakorjattu BKT/asukas
• elinaikaodote
• työllisyysaste %
• kotitalouden käytössä olevat nettotulot
• kotitalouden nettovarallisuus
• terveysmenot %/BKT
• lääkärien määrä asukaslukuun suhteutettuna
• tutkinnon suorittaneiden osuus vuosiluokista 25-64-vuotiaat, vähintään toisen asteen tutkinto
• vuosityöaika
• Pisa tulokset 2012
• indikaattori, joka kuvastaa yleistä luottamusta hallintoon, henkilökohtaiseen turvallisuuteen sekä toisten auttamiseen.

Negatiiviset tekijät:

• työttömyysaste
• lääkkeiden käyttö/sierainpari
• Gini-kerroin
• Wispi-indeksi
• kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden laskettuna.

Vertailumaat ensimmäisessä vaiheessa:

• Espanja
• Iso-Britannia
• Italia
• Kanada
• Ranska
• Saksa
• Suomi on siis mukana näiden joukossa.

Maa	Sijaluvut yhteensä	CWI
Saksa	41	2.6
Kanada	55	3.4
Suomi	61	3.8
Iso-Britannia	64	4.0
Ranska	65	4.1
Italia	79	4.9
Espanja	83	5.2

Suomi sijoittuu siis pronssitilalle eli kolmanneksi. Suomen sijaluku oli heikoin (sija 7) kotitalouksien nettovarallisuudessa, jossa Kanada oli ylivoimainen ykkönen (kotitalouden nettovarat noin 68.000 USD), Britannian vastaava luku oli 60.800 USD ja vieläpä Italiankin vastaava luku (55.000 USD) oli lähes kolminkertainen suomalaisen kotitalouden nettovaroihin nähden.

Myös elinaikaodote oli porukan heikoin eli sijaluku 7. Pisin elinaika on odotettavissa espanjalaisilla (82.5 vuotta) ja toiseksi pisin italialaisilla (82.3 vuotta). Jonkin verran molemmissa maissa aikaa viettäneenä ei voi kuin ihmetellä, miten ao. maiden kansalaiset elävät niin pitkään, jos seuraa heidän ruokailutottumuksiaan. Pekka Puska ja koko THL:n väki pyörtyisivät ne nähdessään. Tai ehkä elinaikaodote onkin pitkä juuri sen takia, että espanjalaiset ja italialaiset viittaavat kintaalla THL:n suosituksille ja syövät sen mukaan, mikä tuo hyvän elämän?

Voisimmeko ottaa oppia Euroopan maiden lisäksi esimerkiksi Kanadasta? Kanada olisi ollut melko lähellä Saksan indeksilukua, jos vertailupohjana olisi käytetty vain positiivisia tekijöitä. Kanadan indeksilukua heikensi erityisesti lääkkeiden käyttö (sija 7) ja kasvihuonekaasupäästöt (sija 7).

Voisimme ehkä myös pohtia - näin kiky-sopimuksen hehkutuksen yhteydessä - miten Saksa pärjää näin hyvin, vaikka siellä on selkeästi lyhin vuosityöaika. Onko niin, että saksalaiset saavat yhteiskuntansa ja sen talouden toimimaan (ja tämän indeksin perusteella vieläpä hyvin) selkeästi lyhyemmällä työajalla kuin Suomi? Elävätkö saksalaiset vai suomalaiset tässä asiassa menneisyyden harhassa?

Onko meillä kykyä ottaa opiksi toisten kokemuksista? Vai onko tilanne sama kuin John Maynard Keynesillä oli edessään joskus 1930- luvulla, kun hän totesi:

”Yhteiskunnallisten toimien ehdottaminen yhteiseksi hyväksi Lontoon kaupungille on kuin keskustelisi Lajien synnystä piispan kanssa sata vuotta sitten.”