Cosiddetton hyvinvointi-indeksi

Hyvinvointi on monitahoinen asia. Usein sitä yritetään kuvata yksinkertaistetuilla käsitteillä, kuten vaikkapa bruttokansantuote €/asukas. Hieman kehittyneempi tarkastelutapa suhteuttaa euromääräisen bruttokansantuotteen ostovoimaan, jolloin saadaan ostovoimakorjattu BKT €/asukas.

Pohdin minäkin asiaa ja päätin kehittää Cosiddetton hyvinvointi-indeksin, jossa otetaan huomioon sekä positiivisesti vaikuttavia että negatiivisina pidettäviä tekijöitä. Näin päädyin hankkimaan valituista maista käytössä olevista tilastoista tietoa näistä erilaisista hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä laskemaan niiden avulla maiden asukkaiden hyvinvointia kuvaavan indeksin.

Tarkastellut kymmenen maata ovat: Alankomaat, Belgia, Itävalta, Norja, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska sekä Uusi- Seelanti. Nämä maat valitsin siksi, että ne ovat mielestäni erinomaisia verrokkeja omalle kotimaallemme.

Positiivisesti vaikuttavat tekijät lisäävät ihmisen fyysistä, henkistä, sielullista tai taloudellista  hyvinvointia tavalla tai toisella. Esimerkiksi lääkärien lukumäärä osoittaa mahdollisuuden kasvattaa terveyttä ja tätä kautta hyvinvointia.

Positiivisessa tekijässä suuri tulos on hyvä asia, joten korkeimman tuloksen saanut maa sai tästä sijaluvun yksi ja pienimmän tuloksen saanut sai sijan 10. Maat sijoittuivat siis järjestykseen 1-10.

Positiivisia tekijöitä tässä indeksissä ovat:

1. ostovoimakorjattu BKT €/asukas
2. elinikäodote (vuosia)
3. terveysmenojen suhteellinen osuus BKT: sta
4. lääkärien lukumäärä tuhatta asukasta kohden laskettuna
5. kolmannen asteen koulutuksessa mukanaolevien osuus koko ikäluokasta
6. vuosityöaika (mitä tehokkaampi/lyhyempi työaika sitä enemmän jää vapaa-aikaa ja omaan toimintaan)
7. olympiamenestys Lontoon vuoden 2012 olympialaisissa, laskettuna mitalit/miljoona asukasta. Pohdin myös Sotsin talviolympialaisten mukaan ottamista, mutta se olisi ollut joitakin maita liiaksi suosiva, joten jätin sen pois. Olympiamenestys on mukana indeksissä sen vuoksi, että se kuvaa kansallista kokonaisaktiviteettia. Jokaista mitalistia kohden on tuhansia lajien harrastajia ja urheilijoita.  On vaikea löytää lajia, jossa jollakin maalla on olympiamitali ja hän on lajin ainut harjoittaja ao. maassa.
8. Pisasijoitukset vuonna 2012
9. keskinäisen luottamuksen taso eri maissa

Negatiiviset tekijät puolestaan vähentävät ihmisten fyysistä, henkistä, sielullista tai taloudellista hyvinvointia, ainakin pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi mahdollisimman pieni tulos on hyvä asia ja ykkössijan arvoinen. Suurin tulos merkitsee sijaa 10.

Negatiivisia tekijöitä ovat:

1. työttömyysaste - työttömyys heikentää selvästi hyvinvointia.
2. lääkkeiden käyttö laskettuna €/asukas. Lääkkeiden käyttö tarkoittaa, että on korjattava tilanne paremmaksi ja tehtävä ihminen terveeksi
3. Gini-kerroin, joka osoittaa tulonjakautumisen tasaisuutta/epätasaisuutta. Tulonjaon riittävä tasaisuus lisää hyvinvointia.
4. kasvihuonekaasupäästöt (CO2 – tonnia vastaava määrä) laskettuna tonnimäärät asukasta kohden
5. Wispi-indeksin mukainen sijoitus. Tällä indeksillä mitataan sisäistä turvallisuutta ja poliisin toimintaa.
6. Ylipainoisten kansalaisten määrä mitattuna BMI:llä, jota WHO ja kumppanit käyttävät tähän tarkoitukseen.

Laskin jokaisen maan näistä tekijöistä saamat sijaluvut yhteen ja sain kunkin maan kokonaissijaluvun. Sen jälkeen laskin kunkin maan sijalukujen keskiarvon eli jaoin kunkin maan kokonaissijaluvun positiivisten ja negatiivisten tekijöiden yhteismäärällä eli luvulla 15.

Seuravassa taulossa on tarkastellut maat sijoitettu näin saatujen keskiarvolukujen perusteella Cosidetton hyvinvointi-indeksin mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Jokaisen maan osalta on esitetty ensin positiivisten ja negatiivisten tekijöiden yhteenlasketut sijaluvut ja sen jälkeen hyvinvointi-indeksi.

Hyvinvointi-indeksin järjestys on seuraava:

Sijoitus / maa	Yhteenlasketut sijaluvut	Indeksi
1. Tanska	59	3.9
2. Sveitsi	65	4.3
3. Alankomaat	66	4.4
4. Norja	67	4.5
5. Ruotsi	80	5.3
6. tävalta	85	5.7
7. Saksa	88	5.9
8. Suomi	94	6.3
9. Uusi-Seelanti	97	6.5
10. Belgia	109	7.3

Kuten indeksiluku osoittaa, mikään tarkastelumaista ei ollut kaikissa tekijöissä ykkösenä, vaan eri tekijöiden osalta eri maat loistivat ja sukelsivat. Kuitenkin on selvää, että mitä pienempi indeksi on, sitä parempia sijoituksia asianomaisella maalla on ollut läpi linjan.

Jopa Belgia, jonka indeksi on sangen korkea (10 ollessa teoreettinen huonoin mahdollinen tulos), sai esimerkiksi tulonjaon tasaisuutta kuvaavassa Gini-kertoimessa sijan 4 samoin kuin Pisa-tuloksissa vuonna 2012.

Tanska, joka oli selvä ykkönen, sai puolestaan huonon sijoituksen elinaikaodotteessa (sija 10). Tosin on todettava, että elinaikaodotteessa maiden väliset erot ovat kohtuullisen pienet. Korkein elinaikaodote on Sveitsissä  lähes 83 vuotta ja alhaisin Tanskassa 80.4 vuotta. Vastaavanlaista hajasijoitusta toteutui myös muiden maiden kohdalla.

Korostamme usein Suomen erinomaisuutta ja hyvyyttä ja elämme illuusion vallassa: Suomi on maailman paras maa, me olemme parhaita. Tässä ei tietenkään ole mitään vikaa. Mielestäni olisi kuitenkin hyvä löytää sellaisia tekijöitä, jotka tätä ajatusta tukevat. Jos niitä löytyy, hyvä. 

Jos löytyy toisenlaista faktatietoa, joka osoittaa että meillä voisi olla jotakin kehitettävää ja parannettavaa, niin ottakaamme opiksi ja parantakaamme tilannettamme.

Voimme sangen hyvin tehdä sellaisia poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia valintoja, jotka korjaavat asiantilaa. Se on meistä itsestämme kiinni, mutta ensin on tunnustettava tosiasiat.

Vai vaaditaanko jotakin muuta - esimerkiksi se, mitä John Stuart Mill totesi:

”Suuret parannukset ihmiskunnan (Suomen) kohtalossa eivät ole mahdollisia ennen kuin ihmisten ajattelutavan perusrakenteessa tapahtuu suuri muutos.”