Kannustinloukku syynä työttömyyteen?

Suomen viisaat päättäjät ovat sitä mieltä, että muista poiketen me suomalaiset olemme laiskoja – me emme tee työtä, ellei siihen ole jonkinasteinen pakko. Päättäjät ajattelevat, että ainakin osa meistä mieluummin vetää lonkkaa kuin tekee itselleen enemmän tai vähemmän mieluisaa työtä ja elättää itsensä ja tarvittaessa perheensä.

Varmaan tällaisiakin henkilöitä on, mutta kuka osaa varmuudella sanoa, kuinka suuri osa työtä hakevien tai sitä toivovien armeijasta haluaa pysyäkin työttömänä.

Kuten rakkaassa kotimaassamme yleensäkin, viisaat päättäjämme ovat päätyneet siihen, että jos nyt joukossa olisikin jokunen työtä vieroksuva, niin pistetäänpä koko porukka sitten liriin. Näinhän me toimimme kaikissa tilanteissa - pienen porukan takia koko porukan elämä tehdään hankalaksi, esimerkkinä vaikkapa alkoholilainsäädäntö tai ruotsin kieli. Pääsääntö näyttää olevan, että pienen vähemmistön takia enemmistö saa kärsiä.

Onko siis niin, että meitä suomalaisia täytyy kurittaa ja pitää Herran nuhteessa, ennen kuin menemme töihin? Kasvattaako työhalukkuutta merkittävästi se, jos tavalla tai toisella heikennetään työttömän asemaa ja asetetaan työttömälle erilaisia vaatimuksia? Tai jos alennetaan työttömyysturvaa, jotta saadaan työn vastaanottaminen kannattavammaksi?

Asiaa voi tarkastella empiirisesti eri EU-maiden kannustinloukun (unemployment trap) avulla.

Kannustinloukku kertoo, kuinka monta prosenttia tuloista ”verotetaan pois”, kun työtön henkilö menee työhön. Mukaan on otettu sekä etujen väheneminen että kasvanut verotus. Kyseessä on siis osuus, joka kasvaneista tuloista ei jää omaan käyttöön vaan menee yhteiseen kassaan. Esimerkiksi: jos ’Unemployment trap’ on 80 %, se tarkoittaa, että työn tuomasta tulosta omaan käyttöön jää vain 20 % enemmän kuin mitä henkilö ennen työhön menoa on saanut käyttöönsä erilaisina sosiaalisina tulonsiirtoina.

Siispä jos kannustinloukku on alhainen, työhön menevälle jää enemmän euroja itselleen hänen mennessään työhön.

Jos kannustinloukku on korkea, suuri osa tulojen lisäyksestä menee muihin suihin.

Jos siis oletetaan, että työttömän motiivina on halu levätä laakereillaan sosiaaliturvan varassa, voidaan päätellä seuraavasti:

- Jos työttömyysloukku on alhainen, on työttömyysaste alhainen, koska työntekijät menevät eurojen perässä työhön.

- Jos työttömyysloukku on korkea, niin työttömyysaste on korkea.

Mikäli edellä olevat väitteet pitävät paikkansa, on syytä pienentää kannustinloukkua ja ehkäpä lisätä painetta työn vastaanottamiselle. Jos oletukset eivät ehkä pidäkään paikkaansa, kannattaa pohtia, onko työttömyyden pääasiallinen syy jokin muu, kuten esimerkiksi työn kysynnän vähäisyys.

Tutkittaessa EU-maiden tilannetta sekä kannustinloukun että työttömyysasteen kesken voidaan huomata, että suoranaista suhdetta kannustinloukun ja työttömyysasteen välillä ei ole.

Seuraavassa on esimerkin omaisesti tarkasteltu kolmea ryhmää näiden kahden tekijän välillä:

Ylin kasti, jossa kannustinloukku oli 80–90 %.

Näiden maiden työttömyysasteet ovat:

Alankomaat          6 %

Belgia                   8 %

Tanska                  6 %

Kuten näkyy, niin korkea kannustinloukku ei välttämättä johda korkeaan työttömyysasteeseen, kuten Alankomaat ja Tanska osoittavat.

Keskikasti, jossa kannustinloukku oli noin 75 %

Näiden maiden työttömyysasteet ovat:

Norja                      5 %

Ranska                 10 %

Saksa                      4 %

Suomi                      9 %

Merkittävää on se, että näiden maiden työttömyysasteet poikkeavat erittäin paljon toisistaan, vaikka kannustinloukku on suurin piirtein sama. Norjan, Ranskan ja Suomen kannustinloukku on sama ja silti työttömyysasteissa on erittäin suuria eroja. Saksan kannustinloukku on hieman näitä maita alhaisempi. Euroopan ulkopuolelta voidaan mainita USA, jossa kannustinloukku on 71 % ja työttömyysaste noin 5 %.

Alin kasti, jossa työttömyysloukku oli alle 50 %

Näiden maiden työttömyysasteet ovat:

Japani                 3 %

Slovakia             10 %

Kuten edellä olevasta ilmenee, kannustinloukun mataluudellakaan ei ole suoraa suhdetta työttömyysasteeseen.

Toivonkin, että viisaat päättäjämme ottavat mietintämyssyn uudelleen päähänsä ja pohtivat, mistä mahtaa johtua Suomen työttömien suuri määrä - runsaat 350.000. Kannustinloukustako? Vai ehkä sittenkin jostain muusta?

Kysymys erityisesti Petteri Orpolle, koska varsinkin kokoomus on ajanut kannustinloukun purkamista:

Mihin perustuu Kokoomuksen käsitys siitä, että työttömänä olevat henkilöt ovat työttöminä laiskuuttaan, ja sen vuoksi heidät pitää pakottaa työhön?

Miksi ette oleta, että työttömistä suurin osa haluaisi tehdä antaumuksellista työtä kuten Sinä valtiovarainministerinä teet, jos heillä vain olisi siihen mahdollisuus?