Viina on viisasten juoma. Vai onko?

Alkoholiin eli suomeksi sanottuna viinaan liittyy monenlaisia sanontoja ja käsityksiä. Eräs näistä on otsikossakin mainittu ”Viina on viisastenjuoma”. Toinen alkoholiin liittyvä klisee on kysymys ”Miksi Jeppe juo?”

Molemmat sanonnat lienevät vielä yksiselitteistä kannanottoa vailla.

Eräs vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on vihervasemmistolaisten tutkijoiden esittämä näkemys siitä, että viinanjuonti kasvaa kun tuloerot kasvavat.

Toisen ideologian mukainen ajattelija tuo esiin kokonaan muunlaiset perusteet kuten esimerkiksi kulttuuriset, historialliset tai uskonnolliset syyt

WHO:n mukaan viinanjuontimäärät asukasta kohden ovat seuraavanlaisia:

Länsimaissa (eli EU-maat ja OEDC maat - Japani on mukana Aasian luvuissa) kansalaiset läträävät viinan kanssa keskimäärin noin 11 litran edestä vuosittain.

Aasian maissa kansalaiset juovat alkoholia keskimäärin viiden litran edestä. Jos näihin maihin otetaan mukaan Bangladesh, Indonesia ja Pakistan, keskimääräinen alkoholin kulutus on vain 4 litraa/asukas.

Länsimaiden suuria käyttäjiä ovat Liettua (17 litraa/asukas), Tsekki (14 litraa), Romania (13 litraa), Slovakia (runsas 12 litraa) ja Portugal, Ranska ja Unkari (hieman yli 12 litraa kukin).

Suomessa kulutus oli hieman vajaa 12 litraa/asukas.

Edellisiä selvästi vähemmän käyttivät Islanti, Italia, Malta sekä Norja, kussakin maassa kulutusluku on 6-7 litraa/asukas.

Aasian maissa Etelä-Korea alkaa lähestyä länsimaisia lukemia yli 10 litran/asukas määrällään.  Vähän alkoholia käyttäviä maita Aasiassa ovat Singapore (alle 4 litraa/asukas), Intia (noin 5 litraa/asukas) sekä Thaimaa (alle 3 litraa/asukas).

Kun katsoo maiden jakautumaa, niin maapallon tasolla tuloeroperuste ei ainakaan pidä paikkaansa.  Esimerkiksi USA:ssa on korkeat tuloerot, mutta alkoholin kulutus/asukas (9 litraa) on selvästi alle keskiarvon eli 11 litraa/asukas. Samoin Espanjassa tuloerot ovat korkeat, mutta alkoholin käyttö/asukas on 9,7 litraa/asukas. Sen sijaan Tšekissä on alhaiset tuloerot (suunnilleen Suomen tasoa) jaerittäin korkea alkoholin kulutus/asukas (14 litraa).

Euroopassa suurten käyttäjämaiden listassa ovat vahvasti mukana entiset ns. sosialistiset maat kuten Bulgaria (yli 11 litraa), Tšekki (14 litraa), Unkari (yli 12 litraa), Latvia (12 litraa), Liettua huimat 17 litraa, Puola (vajaa 12 litraa), Romania (runsas 13litraa), Slovakia (runsas 12 litraa) sekä Slovenia (runsas 11 litraa).

Kun otetaan mukaan vielä Venäjän kulutus/asukas (lähes 15 litraa), herää kysymys siitä, miksi näiden entisten sosialistimaiden alkoholin käyttö/asukas on näin runsasta. Voisiko tämä runsas käyttö johtua siitä, että sosialistinen paratiisi ei toteutunutkaan?

Päätelmänä voi esittää, että alkoholin kulutusmäärää asukasta kohden selittävät pitkälti kulttuuriset, historialliset ja uskonnolliset erot. Tämän osoittaa selvästi länsimaiden sisäiset erot mutta ennen kaikkea länsimaiden ja Aasian maiden väliset erot.

Mitä tuohon viisauteen tulee, niin Pisa-tuloksissa 24 parhaan maan joukossa oli lähes pelkästään kohtuukäyttäjämaiden nuoria. Suurin käyttömäärä/asukas pärjääjien joukossa oli Suomessa. Viisaus ei siis ainakaan pullosta löydy.