Kansainvälinen kauppakamari
julkaisi selvityksen, jossa käytiin läpi talouden avoimuuteen liittyviä
tekijöitä 75 maassa. Neljän tekijäkokonaisuuden avulla kukin maa pisteytettiin
ja sen jälkeen maat asetettiin järjestykseen siten, että kansainvälisen
talouden kannalta avoimin maa oli ykkönen ja vähemmän avoimet maat numeroitiin siitä
alaspäin.
Perusajatus oli se, että
mitä vähemmän on esteitä ja rajoituksia talouden toiminnalle ja tätä kautta
kansainväliselle toiminnalle, sitä vapaampana taloutena maata pidetään.
Yleensä olemme tottuneet
hehkuttamaan rakkaan Suomi-neitomme sijoitusta tämänkaltaisissa tilastoissa.
Nyt näin ei käy. Sen sijaan meillä lienee jo syytä huoleen, sillä Suomi oli
vasta 29. Vielä suurempi huolenaihe on se, että suuri osa EU-maista on
edellämme avoimuudessa.
Kirkas ykkönen
avoimuustilastossa oli Singapore ja toisena Hongkong, jotka olivat selvästi
muita avoimempia. Euroopasta kärkikolmikkoon kiilasi Luxemburg. Tämän jälkeen
olivatkin sitten suurin osa EU-maista sekä Norjan ja Sveitsin kaltaiset
taloudelliset menestyjät.
Olen jo useaan kertaan
tuonut esiin sitä, että EU-maiden läntisen osan maat ovat kaikki pärjänneet
selvästi Suomea paremmin talouskilpailussa.
Kaiken huipuksi rakkaan
maamme eteen kiilasivat talouden avoimuudessa vielä seuraavat maat:
Slovakia (12. sija)
Unkari (13. sija)
Tšekki (14. sija)
Viro (15. sija)
Liettua (16. sija)
Uusi-Seelanti (21. sija)
Chile (24. sija)
Latvia (25. sija)
Slovenia (26. sija)
Israel (27. sija)
Miten nämä maat ovat
pärjänneet talouskilvassa Suomeen verrattuna?
Jälleen tyrmäys - kaikki
edellä olevat maat ovat menestyneet Suomea paremmin, kun vertailupohjana
käytetään BKT/asukas ostovoimakorjattuna ja vakaassa rahanarvossa.
Suomi on kasvattanut BKT/asukas
lukuaan vuodesta 2000 vuoteen 2015 vain 13 %, kun muut maat ovat takoneet seuraavasti
järjestettynä em. talouden avoimuuden mukaan:
Maa
|
Muutos%
BKT/asukas
|
Slovakia
|
81
|
Unkari
|
39
|
Tsekki
|
48
|
Viro
|
75
|
Liettua
|
133
|
Uusi-
Seelanti
|
25
|
Chile
|
64
|
Latvia
|
118
|
Slovenia
|
30
|
Israel
|
27
|
Suomi
|
13
|
Voidaan tietysti todeta,
kuten asia onkin, että kaikki nämä maat ovat lähteneet selkeästi Suomen alapuolelta
kun katsotaan vuotta 2000. Mutta Suomen kanssa samalta tasolta tai korkeammalta
lähteneet Hongkong ja Singapore ovat tarkastelujaksolla kasvattaneet
merkittävästi (molemmat lähes 60 %). Täten Suomen surkea sijoitus ei selity
tälläkään selityksellä.
Tässä tarkastellut maat (kuten
lähes kaikki muutkin hyvin pärjänneet maat) ovat pienehköjä talouksia, kuten Suomikin
on. Koska avoimuudella vaikuttaa olevan suuri merkitys koko ns. pienen talouden
pärjäämiselle, niin kysymys kuuluukin:
Mitä maamme viisaat päättäjät aikovat tehdä lisätäkseen
taloutemme avoimuutta ja saadakseen taloutemme lentoon kuten edellä esitetyt
maat ovat saaneet?
Lohtua ei meille tuo
edes se, että vuoden 2015 BKT/asukastilastossa taulukossa olevat maat ovat vielä
(korostan sanaa vielä) Suomea jäljessä vuonna 2015. Jos sama eritahtisuus
jatkuu, ohittavat taulukon maat Suomen BKT/asukas määrässä kohtuullisen
lyhyessä ajassa, suurin osa jo 2020-luvulla, esimerkiksi
Uusi-Seelanti vuonna
2021
Israel vuonna 2023
Slovakia vuonna 2025
Tšekki vuonna 2026
Virokin vuonna 2027
jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti