Ilmaston lämpenemistä
halutaan suitsia vähentämällä CO2-päästöjä. Kuten aikaisemmin olen esittänyt, päästöjen vähentäminen halutussa aikataulussa vaatii sekä teknologian
erittäin nopeaa kehittymistä että todennäköisesti aineellisen hyvinvoinnin tason kasvamista vain hienoisesti (kehittyvät maat) tai paikallaan pysymistä tai jopa alentamista
(kehittyneet maat).
Tässä valossa World
Surveys Value -raportti on ikävää tutustuttavaa.
Raportissa kysyttiin eri
maiden asukkailta (monen muun asian lisäksi) että:
”Mikä on maan kansalaisten mielestä oman maan tärkein
tehtävä?”
Vihreän ajattelun
kannalta kansalaisten mielipiteet ovat sangen hankalia, sillä
Oman maan ylivoimaisesti
tärkeimmäksi koettu tehtävä ja tavoite oli korkea talouskasvu.
Keskimäärin kaikkien
maiden kansalaisista 60 % oli tätä mieltä.
Eniten talouskasvua
kaipasivat Egyptin ja Tunisian kansalaiset (76 %) sekä Georgian kansalaiset (77
%)
Hienoinen yllätys oli se,
että jopa Alankomaiden (58 %), Ruotsin (61 %) ja Singaporen (65 %) kansalaisista
merkittävä osa halusi ensimmäiseksi nimenomaan suurta talouskasvua. On hyvä
muistaa, että näiden maiden BKT/asukas on jo merkittävän korkea, Singaporen suorastaan
huikea.
Alhaisimmat määrät
korkean talouskasvun toivovia kansalaisia oli Algeriassa (44 %), Etelä-
Afrikassa (46 %), Etelä-Koreassa (47 %) ja Uudessa-Seelannissa (47 %).
Kun tällainen haave vaikuttaa olevan sisäänrakennettu ihmisten sisimpään, herää uudelleen jo aikaisemmin esittämäni kysymys:
Miten viisaat
päättäjämme aikovat käytännössä toteuttaa asettamansa CO2- päästötavoitteet?
Vaikuttaa siltä, että
ainakaan elintasoa paikallaan pitävät tai alentavat toimenpiteet eivät saa
osakseen mitään hurraahuutoja eri maiden kansalaisilta. Vaihtoehdoksi jää
silloin lähinnä erittäin nopea teknologinen kehitys ja nimenomaan sellaisen
teknologian kehitys, joka korvaa fossiiliset polttoaineet.
(Maallikon käsitys: Ei
hyvältä näytä, varsinkaan kun ydinvoima on poissa laskuista.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti