torstai 6. heinäkuuta 2017

Elämme velkailluusiossa

Kuinka terveellä pohjalla Euroopan maiden taloudellinen kehitys on ollut 2000- alkupuolella? 

Talouskasvu eri maissa on ollut eritasoista, joissakin maissa kasvu on ollut pitkään korkealla kuten esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa, ja toisissa taas se on ollut hitaampaa.

Talouskasvu on terveellä pohjalla silloin, kun talous kasvaa reaalisesti. Hyvä mittari kuvaamaan tätä on BKT/asukas ostovoimakorjattuna ja vakaassa rahanarvossa.

Mielestäni koko talouden BKT:n mittaaminen ei riitä, ei edes vakaan rahanarvon vallitessa, koska talouden kasvun tulee nimenomaan tuntua ”alamaisten” hyvinvoinnin kasvuna. Euromääräinen BKT/asukas kuvaa tällöin hyvin tätä ”alamaisten” hyvinvoinnin kehitystä, kun otetaan hieman pitempi tarkastelujakso.

Seuraavassa olen laskenut prosentuaalisen kasvun kunkin maan osalta käyttäen maiden BKT/asukas kehitystä vuodesta 2000 vuoteen 2015. Kaikkien maiden osalta BKT/asukas euromäärä on kasvanut tuolla aikavälillä. Mutta onko tämä kasvu hyvää kasvua vai ei?

Tähän kysymykseen voi vastata selvittämällä miten eri maiden velkaantuminen on kehittynyt. Selvitin tätä varten kunkin maan osalta sekä julkisen velan että kotitalouksien velan muutokset eli kuinka paljon ne ovat joko kasvaneet tai vähentyneet samalla tarkastelujaksolla eli vuodesta 2000 vuoteen 2015. Käytin julkisen velan osalta velkamäärän suhteellista osuutta BKT: sta ja kotitalouksien velkojen osalta velkamäärän suhteellista osuutta käytettävissä oleviin tuloihin.

Vertailin Suomen lisäksi seuraavia maita: Alankomaat, Itävalta, Norja, Ruotsi, Saksa, Sveitsi sekä Tanska. Korostan jo tässä vaiheessa, että kaikkien em. maiden kansalaiset nauttivat selvästi korkeammasta hyvinvoinnista kuin suomalaiset BKT/asukas-mittarilla mitattuna. Vuonna 2000 Ruotsi, Saksa ja Suomi olivat kohtuullisen lähellä toisiaan, eroa oli vain noin 5 % Suomen tappioksi, mutta vuonna 2015 eroa oli jo Ruotsiin 18 % ja Saksaankin 12 % - ja ikävä kyllä jälleen Suomen tappioksi.

Kun yhdistetään BKT/asukas kehitys sekä velkojen kehitys, voidaan todeta, että:

1. Julkinen velka on kasvanut reilusti Itävallassa ja Suomessa, mutta myös Alankomaissa, Norjassa ja Saksassa. Ruotsi, Sveitsi ja Tanska ovat jopa vähentäneet julkista velkaansa.

2. Kotitalouksien velka on kasvanut paljon enemmän kuin julkinen velka. Erityisen paljon se on kasvanut Suomessa, jossa tosin lähtötaso oli muita maita selvästi matalampi.

3. Vaikuttaa siltä, että muut maat Saksaa lukuun ottamatta ovat olleet tarkastelujaksolla velkavetoisia, eli BKT:n kasvu perustuu sekä julkiseen että kotitalouksien velkaantumiseen ja vieläpä siten, että osa julkisesta velasta on korvattu kotitalouksien velan kasvulla.

4. Valitettavasti en löytänyt yrityssektorin velkakehityslukuja, mutta teen oletuksen, että yritykset osaavat paremmin huolehtia omasta velkakestävyydestään (ehkäpä pankkeja lukuun ottamatta), niin  että se puoli on kunnossa.

5. Euroopan maiden ulkopuolella esimerkiksi Singaporen BKT/asukas on kasvanut 57 %, mutta julkinen velka vain 26 %.

6. Käypien hintojen mukaan laskettuna BKT/asukas euromäärä on kasvanut luonnollisesti voimakkaasti, mutta tässäkin tilastossa Suomi pitää perää 61%:n nimelliskasvulla ja Saksa ja Sveitsi pitävät kärkipaikkaa 78 %:n nimelliskasvulla vuodesta 2000 vuoteen 2015. Mutta kuten todettu tämä kasvu ei osoita todellista hyvinvoinnin kasvua.

Kotitalouksien velkaantumisen osalta eri maiden kotitalouksilla on velkaa käytettävissä oleviin nettotuloihin nähden seuraavasti:

Alankomaat  
277 %
Itävalta
  94 %
Norja  
222 %
Ruotsi                       
178 %
Saksa
  93 %
Suomi           
130 %
Sveitsi           
211 %
Tanska
292 %

Alankomaalaisilla on siis keskimäärin lähes kolminkertainen määrä velkaa heidän käytettävissään oleviin nettotuloihinsa verrattuna. Suomalaisilla velkaa on hieman enemmän kuin käytettävissä olevat nettotulot.

Varsin terveenä voitaneen pitää Itävallan ja Saksan tilannetta. Alankomaiden, Norjan, Sveitsin ja Tanskan luvut vaikuttavat jo melko korkeilta.

Joka tapauksessa voidaan todeta, että suurehko osa vuosien 2000–2015 toteutuneesta talouskasvusta perustuu velkavuoreen.

Parhaiten ovat pärjänneet Ruotsi ja Saksa, seuraavina ovat Sveitsi ja Tanska. Ikävä kyllä rakas Suomi-neitomme on pärjännyt heikoiten tässä porukassa. Suomessa on talouskasvu ollut lähes pienin, selvästi pienempi kuin Ruotsissa ja Saksassa. Lisäksi rakkaan kotimaamme sekä julkinen että kotitalouksien velka on kasvanut kirkkaasti eniten, kotitalouksien velka jopa 85 % vuodesta 2000 vuoteen 2015 kotitalouksien velkaisuus on siis lähes kaksinkertaistunut.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti