Kuinka terveellä
pohjalla Euroopan maiden taloudellinen kehitys on ollut 2000- alkupuolella?
Talouskasvu eri maissa
on ollut eritasoista, joissakin maissa kasvu on ollut pitkään korkealla kuten
esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa, ja toisissa taas se on ollut hitaampaa.
Talouskasvu on terveellä
pohjalla silloin, kun talous kasvaa reaalisesti. Hyvä mittari kuvaamaan tätä on
BKT/asukas ostovoimakorjattuna ja vakaassa rahanarvossa.
Mielestäni koko talouden
BKT:n mittaaminen ei riitä, ei edes vakaan rahanarvon vallitessa, koska
talouden kasvun tulee nimenomaan tuntua ”alamaisten” hyvinvoinnin kasvuna. Euromääräinen
BKT/asukas kuvaa tällöin hyvin tätä ”alamaisten” hyvinvoinnin kehitystä, kun
otetaan hieman pitempi tarkastelujakso.
Seuraavassa olen
laskenut prosentuaalisen kasvun kunkin maan osalta käyttäen maiden BKT/asukas
kehitystä vuodesta 2000 vuoteen 2015. Kaikkien maiden osalta BKT/asukas
euromäärä on kasvanut tuolla aikavälillä. Mutta onko tämä kasvu hyvää kasvua
vai ei?
Tähän kysymykseen voi
vastata selvittämällä miten eri maiden velkaantuminen on kehittynyt. Selvitin
tätä varten kunkin maan osalta sekä julkisen velan että kotitalouksien velan
muutokset eli kuinka paljon ne ovat joko kasvaneet tai vähentyneet samalla
tarkastelujaksolla eli vuodesta 2000 vuoteen 2015. Käytin julkisen velan osalta
velkamäärän suhteellista osuutta BKT: sta ja kotitalouksien velkojen osalta
velkamäärän suhteellista osuutta käytettävissä oleviin tuloihin.
Vertailin Suomen lisäksi
seuraavia maita: Alankomaat, Itävalta, Norja, Ruotsi, Saksa, Sveitsi sekä
Tanska. Korostan jo tässä vaiheessa, että kaikkien em. maiden kansalaiset
nauttivat selvästi korkeammasta hyvinvoinnista kuin suomalaiset BKT/asukas-mittarilla
mitattuna. Vuonna 2000 Ruotsi, Saksa ja Suomi olivat kohtuullisen lähellä
toisiaan, eroa oli vain noin 5 % Suomen tappioksi, mutta vuonna 2015 eroa oli
jo Ruotsiin 18 % ja Saksaankin 12 % - ja ikävä kyllä jälleen Suomen tappioksi.
Kun yhdistetään
BKT/asukas kehitys sekä velkojen kehitys, voidaan todeta, että:
1. Julkinen velka on
kasvanut reilusti Itävallassa ja Suomessa, mutta myös Alankomaissa, Norjassa ja
Saksassa. Ruotsi, Sveitsi ja Tanska ovat jopa vähentäneet julkista velkaansa.
2. Kotitalouksien velka
on kasvanut paljon enemmän kuin julkinen velka. Erityisen paljon se on kasvanut
Suomessa, jossa tosin lähtötaso oli muita maita selvästi matalampi.
3. Vaikuttaa siltä, että
muut maat Saksaa lukuun ottamatta ovat olleet tarkastelujaksolla velkavetoisia,
eli BKT:n kasvu perustuu sekä julkiseen että kotitalouksien velkaantumiseen ja
vieläpä siten, että osa julkisesta velasta on korvattu kotitalouksien velan
kasvulla.
4. Valitettavasti en
löytänyt yrityssektorin velkakehityslukuja, mutta teen oletuksen, että
yritykset osaavat paremmin huolehtia omasta velkakestävyydestään (ehkäpä
pankkeja lukuun ottamatta), niin että se
puoli on kunnossa.
5. Euroopan maiden ulkopuolella
esimerkiksi Singaporen BKT/asukas on kasvanut 57 %, mutta julkinen velka vain
26 %.
6. Käypien hintojen
mukaan laskettuna BKT/asukas euromäärä on kasvanut luonnollisesti voimakkaasti,
mutta tässäkin tilastossa Suomi pitää perää 61%:n nimelliskasvulla ja Saksa ja
Sveitsi pitävät kärkipaikkaa 78 %:n nimelliskasvulla vuodesta 2000 vuoteen
2015. Mutta kuten todettu tämä kasvu ei osoita todellista hyvinvoinnin kasvua.
Kotitalouksien velkaantumisen
osalta eri maiden kotitalouksilla on velkaa käytettävissä oleviin nettotuloihin
nähden seuraavasti:
Alankomaat
|
277 %
|
Itävalta
|
94 %
|
Norja
|
222 %
|
Ruotsi
|
178 %
|
Saksa
|
93 %
|
Suomi
|
130 %
|
Sveitsi
|
211 %
|
Tanska
|
292 %
|
Alankomaalaisilla on
siis keskimäärin lähes kolminkertainen määrä velkaa heidän käytettävissään
oleviin nettotuloihinsa verrattuna. Suomalaisilla velkaa on hieman enemmän kuin
käytettävissä olevat nettotulot.
Varsin terveenä
voitaneen pitää Itävallan ja Saksan tilannetta. Alankomaiden, Norjan, Sveitsin
ja Tanskan luvut vaikuttavat jo melko korkeilta.
Joka tapauksessa voidaan
todeta, että suurehko osa vuosien 2000–2015 toteutuneesta talouskasvusta
perustuu velkavuoreen.
Parhaiten ovat
pärjänneet Ruotsi ja Saksa, seuraavina ovat Sveitsi ja Tanska. Ikävä kyllä
rakas Suomi-neitomme on pärjännyt heikoiten tässä porukassa. Suomessa on
talouskasvu ollut lähes pienin, selvästi pienempi kuin Ruotsissa ja Saksassa.
Lisäksi rakkaan kotimaamme sekä julkinen että kotitalouksien velka on kasvanut
kirkkaasti eniten, kotitalouksien velka jopa 85 % vuodesta 2000 vuoteen 2015 kotitalouksien
velkaisuus on siis lähes kaksinkertaistunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti