EU:n tulevaisuus
vaikuttaa globaalisti katsottuna melkoiselta kysymysmerkiltä.
Uhkia ovat haluttomuus
täyden liittovaltiomallin luomiseen ja toteuttamiseen sekä väestön vanheneminen
ja väheneminen, mikä ilman lisäponnistuksia johtaa pitkän aikavälin
talousongelmiin. Ilman nykyisen tasoista maahanmuuttoa EU:n väestömäärä vähenee
voimakkaasti.
Vaikka on todennäköistä,
että talouskasvuun ja talouden turvaamiseen ei välttämättä tarvita kovin suuria
väestölisäyksiä millään alueella, niin talousalueen kokonaisasukasmäärällä on
vaikutus suuralueen merkitykseen sekä houkuttelevana markkina-alueena että
globaalitason toimijana.
EU:n väestömäärän
kehitys ilman suurta maahanmuuttoa on melko vaisua. Väestön kokonaismäärä on
nykyisellä kasvuvauhdilla vain reilut 500 miljoonaa vuonna 2050. Jos Britannia
pysyisi EU:n jäsenenä, olisi väestömäärä 65–70 miljoonaa suurempi.
Kun vastaavana
ajankohtana on Kiinan väestömäärä noin 1,6 miljardia asukasta, Intian reilut
1,8 miljardia asukasta sekä Etelä-Amerikan noin 900 miljoonaa, niin EU:n
merkitys ainakin tällä tekijällä mitattuna alkaa globaalitasolla olla melko
vähäinen.
Vaikka Pohjois-Amerikan
väestömäärä on vuonna 2050 noin 460 miljoonaa, siis selvästi EU:ta pienempi,
niin Meksiko ja Väli-Amerikka sekä iso osa Etelä- Amerikan populaatiosta on
aivan vieressä, joten Amerikoiden kokonaisuus ylittää selvästi EU:n kaikin
tavoin.
Kun katsotaan talouden
kehitystä vuodesta 1990 vuoteen 2015, niin BKT/asukas on eri suuralueilla
kasvanut seuraavaa vauhtia (laskettu ostovoimakorjattuina ja vuoden 2011
rahanarvossa):
EU 43 %
Kiina 790 %
Intia 220 %
Pohjois-Amerikka 42 %
Etelä-Amerikka 47 %
Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka 58 %
EU:n taloudellinen
kehitys 25 vuoden aikana ei ole riittänyt Kiinan, Intian, Etelä-Amerikan eikä
Lähi- Idän ja Pohjois-Afrikan vauhdille. Suurin selittäjä on tietysti näiden
muiden alueiden alhainen lähtötaso. Pohjois-Amerikka on kulkenut samaa tasoa
kuin EU, mutta Pohjois-Amerikan BKT/asukas on USD:ssa mitattuna noin 46 %
korkeampi kuin EU:ssa vuonna 2015, joten Pohjois-Amerikka on selvästi EU:ta
paremmassa tilanteessa.
Jos EU haluaa olla vaikuttaja
maailmanpolitiikassa, on sen kyettävä saamaan taloudellinen tuotoksensa kehittymään
riittävästi, jotta sillä on taloudellista ja muutakin painoarvoa vielä vuonna
2050. Jos edellä olevat suhteellisen suuret kasvuerot jatkuvat, pienenee EU:n
merkitys globaalissa taloudessa todella paljon vuoteen 2050 mennessä. Näin
tapahtuu, vaikka muiden suuralueiden kasvuvauhti puolittuisi.
Jos samalla myös
väestömäärällinen kehitys taantuu, niin EU menettää myös tätä kautta
kiinnostavuuttaan globaalitalouden toimijana.
Mitä siis EU voisi tehdä,
joka voisi kääntää merkittävästi suunnan vuoteen 2050 mennessä?
Olisiko aihetta pohtia Uuden
Rooman vaihtoehtoa, jossa
Lähi-Idän maat ja Pohjois-Afrikan maat olisivat EU:n
jäseniä?
Tällöin EU:n väestömäärä
olisi ollut vuonna 2015 ollut 930 miljoonaa ja vuonna 2050 olisi väestömäärä jo
1,2 miljardia. Lisäksi viimeisten 25 vuoden aikana mainittu alue on kehittynyt
selvästi EU:ta paremmin tällä talouden mittarilla laskettuna.
Tämä ’Uusi Rooma’ -alue
olisi jonkin verran suurempi kuin Rooman valtakunta laajimmillaan.
EU olisi selvästi suurin
taloudellinen suuralue jo vuoden 2015 ostovoimakorjatulla BKT:lla mitattuna, sillä
koko talouden BKT olisi ollut suuralueilla:
miljardia USD
EU 25.600
Kiina 18.600
Pohjois- Amerikka 18.500
Tällä ’Uusi Rooma’
EU:lla olisi laaja väestöpohja ja lähtökohtaisesti kohtuullinen kasvuvauhti ja
ainakin riittävästi nuorta työvoimavarantoa.
Edellisessä
kirjoituksessa esiintuomani mahdollinen ongelma erilaisista arvoista ja
asenteista ratkaistaisiin samoin kuin Rooman valtakunnassa aikoinaan ratkaistiin:
Annetaan kunkin harjoittaa omaa uskontoaan ja soveltaa
paikallisesti omia sääntöjään, kunhan maksavat veroa keisarille (- anteeksi - Merkelille).
Tämä ’Uusi Rooma’
EU-asenne voisi myös ratkaista sen älyttömän byrokratian ja säädösviidakon,
jonka nykyinen EU on itselleen kehittänyt.
Lisäperusteina ’Uusi
Rooma’ EU:lle mm.:
- Hyvin toteutettu ’Uusi
Rooma’ EU vähentää näiltä alueilta tulevaa muuttoliikettä, koska talouden
toimintaa voidaan jakaa koko EU:n alueelle.
- ’Uusi Rooma’ EU saisi
sisämarkkinoilleen kaikki alueella olevat luonnonvarat.
Eteläraja ja
Kaakkoisraja toimivat myös puskurina etelästä ja kaakosta tulevalle muulle
muuttoliikkeelle.
- EU on kiitelty
rauhanprojekti, joten nyt sitä rauhaa voidaan viedä vielä uusille EU-alueille
ja tätä kautta EU voisi saada hienoja tunnustuksia ja palkintoja.
Jos EU ei toimi, sille
alkaa auringonlaskun aika kuten kiinalainen sananlasku toteaa:
”Kun pienet miehet (naiset) alkavat heittää pitkiä varjoja, se merkitsee,
että aurinko on laskemassa.”
De Gaulle sanoi
aikanaan, kun häneltä kysyttiin keitä EU:hun Brysseliin tulee lähettää:
”Lähettäkää sinne tyhmimmät.”
Keijo Korhosen mukaan
ainakin Suomessa on hänen ohjettaan hyvin noudatettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti