Lisäkysymys Touko Aallolle

Olet esittänyt voimakkaita vaatimuksia siitä, että koulutukseen käytettyjä euroja tulee lisätä. Olet sanonut, että tehdyt koulutuseurojen leikkaukset ovat varastamista tulevaisuudesta. Siksi ne tulee perua. Ja vielä sen lisäksi koulutuseuroja tulee lisätä.

Oletko varma, että nykyisin käytössä olevat koulutuseurot ovat oikeassa ja tehokkaassa käytössä?

Osaammeko ja olemmeko osanneet hyödyntää nykyisen euromäärän riittävän hyvin?

Avustan hiukan asian pohdinnassa. Katsomalla Euroopan maiden koulutukseen käyttämiä euroja suhteessa BKT:een saadaan hieman käsitystä kunkin maan koulutuspanostuksesta.

Maa	Koulutusmenot % BKT:sta
Itävalta	5.0
Belgia	6.4
Tanska	7.0
Suomi	6.2
Saksa	4.2
Alankomaat	5.4
Norja	5.5
Ruotsi	6.5
Sveitsi	5.8

Taulukon luvuista huomaa, että Suomi sijoittuu varsin hyvin vertailussa Euroopan maihin koulutusmenojen suhteen. Vain Tanska, Ruotsi ja Belgia panostavat Suomea enemmän koulutukseen. Suomen suhteellinen 6,2 % merkitsee reilun 13 miljardin euron koulutuspanostusta. Vaikuttaa melko paljolta.

On hyvä muistaa, että kaikki muut taulukon maat ovat pärjänneet talousvertailussa Suomea selvästi paremmin, minkä olen tuonut esiin jo useissa kirjoituksissa. Muiden maiden BKT/asukas-eurot ovat 10–25 % Suomen vastaavaa lukua korkeammat.

Johtopäätös: Me emme ole osanneet hyödyntää käyttämäämme koulutuspanostusta, ainakaan riittävästi. Tai ainakin muut vertailumaat ovat osanneet hyödyntää omansa paljon tehokkaammin.

Suomen koulutuseuroissa onkin siis vähentämisen varaa. Jos panostaisimme esimerkiksi saman suhteellisen osuuden BKT:sta kuin Alankomaat, voisimme alentaa vuoden 2015 tasolla koulutuseuroja noin 1,7 miljardia euroa. Jos taas puolestaan panostaisimme saman verran kuin Saksa, voisimme alentaa koulutukseen käytettyjä euroja peräti reilut 4 miljardia euroa.