Muutama kysymys Touko Aallolle

Onnittelut puheenjohtajuudesta!

Olet ehtinyt jo muutaman kerran esittää vaatimuksia siitä, että Suomen kehitysapumäärärahoja olisi kasvatettava. Olet tuonut esiin myös sitä, että tehtyjen vähennysten vuoksi monia hankkeita jää toteuttamatta ja että eri kehitysyhteistyöjärjestöt ovat joutuneet vähentämään henkilöstöään nimenomaan Suomessa.

Tästä juontui mieleeni muutama kysymys Sinulle:

Kysymys 1: Miten Suomessa suomalaisten tekemä työ parantaa kehitysmaiden ihmisten oloja ja hyvinvointia?

Kysymys 2: Oletko tutkinut, miten Suomen aikaisemmin kehitysapuun käyttämät eurot ovat parantaneet kohdemaan ihmisten oloja ja hyvinvointia?

Ensimmäisen kysymyksen osalta löytänet perusteluja näkemyksellesi.

Toisen kysymyksen osalta voinen hieman avustaa. Selvitin Maailmanpankin tiedoista, millä tavoin muutaman Suomelta kehitysapua saaneen ja saavan maan talouden tilanne on muuttunut vuodesta 1990 vuoteen 2015. Yksinkertaistuksen vuoksi käytin tunnuslukuna tavanomaista BKT/asukas määrää. BKT/asukas on USD ostovoimakorjattuina vuoden 2011 tasolla. Taulukossa 1 on esitetty kunkin maan BKT/asukas vuonna 2015 ja taulukossa 2 suhteellinen muutos vuodesta 1990.

Maa	BKT/asukas 2015
Tansania	2.510
Etiopia	1.530
Kenia	2.901
Mosambik	1.120
Nepal	2.312

Maa	Kasvu %
Tansania	70
Etiopia	135
Kenia	22
Mosambik	200
Nepal	95

Kasvuprosentit tuntuvat suomalaisittain hurjilta, mutta esimerkiksi:
- Mauritiuksen BKT/asukas on samana ajanjaksona kasvanut 156 %, ja se oli vuonna 2015 noin 18.900 USD.

- Sri Lankan BKT/asukas on vastaavasti kasvanut 201 % (vuonna 2015 reilut 11.000 USD)

- Thaimaakin on kasvattanut BKT/asukas -määräänsä 131 % (vuonna 2015 noin 15.300 USD)

- Botswana on kasvattanut BKT/asukas-määräänsä 84 % (vuonna 2015 noin 14.900 USD).

Lisäksi voidaan todeta, että Kiina on kasvattanut BKT/asukaslukuaan samalla ajanjaksolla 790 %, ja sen BKT/asukas vuonna 2015 on noin 13.600 USD. Intiakin on kehittynyt merkittävästi ja kasvuprosentti on 226 % ja USD määrä on noin 5.800 USD vuonna 2015.

Edellä läpikäydyn tiedon perusteella voi hieman ihmetellä, ovatko päättäjämme yleensä tietoisia siitä, miten annettu kehitysapu ja annetut kehitysyhteistyömäärärahat hyödyttävät asianomaisen maan kansalaisia. Ainakin Tansania on ollut Suomen kehitysavun kohteena jo 1960-luvulta ja tulokset näyttävät melko heikoilta.

Mielestäni keskeinen kysymys tulevaa ajatellen onkin, ei niinkään se, että lisätään määrärahoja vaan ennemminkin se, miten eurot käytetään. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että aikaisemmin isohko osa niistä on käytetty täysin turhaan kuten esimerkiksi Maailma kylässä -festivaaliin Helsingissä.

Niinpä Hyvä Touko Aalto, olisiko ensin aihetta selvittää mahdollisuudet nykyisin käytettävien eurojen tehokkaampaan käyttöön ja nimenomaan siihen, miten ne palvelevat parhaiten kohdemaan kansalaisia.  Vasta kun tämä on tehty, voi olla järkevää vaatia lisää euroja asianomaiseen tarkoitukseen.

(PS: Tästä on jätetty tarkoituksella pois kriisialueina pidettävät kohdemaat kuten esimerkiksi Afganistan ja Syyria.)