sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Finlandia-niminen osavaltio vuonna 2050

Suuntaus kohti liittovaltiota EU:ssa kasvaa koko ajan, ja brittien lähteminen EU:sta vain ruokkii sitä. Vaikuttaa siltä, että Euroopan vahvat persoonat Saksassa, Ranskassa ja Italiassa haluavat yhteisen liittovaltion. Pienemmät menevät perässä, kun omia aivoja ei uskalleta käyttää sen pelossa, että menee jakkarat alta - jos ei heti, niin ainakin hieman pitemmällä aikavälillä.

Itse olen täysin liittovaltioajatusta vastaan. Sen sijaan EU:ta kauppaliittona ja ehkäpä turvan takaajana pitäisin hyvänä vaihtoehtona. Ikävä kyllä olen vakuuttunut siitä, että kehitys kohti liittovaltiota jatkuu, ja ennen kuin huomaammekaan, olemme

osavaltio nimeltä Finlandia, EU-liittovaltion pohjoinen osavaltio.

Seuraavassa esitän visioni Finlandia-osavaltion tilanteesta vuonna 2050:

1.Lähtötilanne ja poliittinen järjestelmä
EU on aito liittovaltio, jolla on oma poliittinen järjestelmä vanhaa kunnon tasapainoista kolmijakoa noudattaen. EU:n parlamenttivaaleissa jokaisesta osavaltiosta valitaan edustajat osavaltion väkilukuosuuden mukaan, mutta kukin on ehdokkaana liittovaltiotasolla, joten esimerkiksi Finlandiassa asuva äänestäjä voi äänestää ranskalaista ehdokasta tai ketä muuta tahansa. Tällä halutaan tehdä Eurooppa yhteiseksi.

EU parlamentti valitsee toimeenpanevan komitean, joka käyttää ylintä toimeenpanovaltaa eli on EU:n hallitus. Hallitusta johtaa EU-kansleri ja siihen kuuluu yhteensä 21 muuta jäsentä. Heidän yhteinen nimikkeensä on komissaari.

Kolmantena toimijana ovat tuomioistuimet, jotka ovat aina EU-tuomioistuimia, mitään kansallista oikeuslaitosta ei enää ole eikä tarvitakaan, koska osavaltiotason lainsäädäntöäkään ei ole.

EU-kansalaiset valitsevat EU-parlamentin, jossa on yhteensä 800 jäsentä. Ehdokkaita voivat asettaa vain EU:n hyväksymät puolueet.

Osavaltioilla ei ole mitään edustuksellisia toimielimiä. Kussakin osavaltiossa on oma toimeenpaneva komissariaatti, jonka asettaa liittovaltiohallitus sopiviksi katsomistaan henkilöistä. Näillä henkilöillä ei välttämättä tarvitse olla mitään kiinnekohtaa siihen osavaltioon, jonka komissaarina hän toimii. Täten Finlandia-osavaltion komissaarit voivat olla kotoisin mistä tahansa muusta osavaltiosta, esimerkiksi Portugalista, Turkista, Italiasta, Kreikasta jne. Tietysti myös Finlandiasta kotoisin oleva voi toimia missä tahansa muussa osavaltiossa.

2.Lainsäädäntö
Kaikki lainsäädäntö on EU-lainsäädäntöä eikä mitään erityistä osavaltiolainsäädäntöä ole. EU-lainsäädännössä annetaan osavaltioille hieman soveltamisvaraa, mutta soveltamisalueen laajuuden ratkaisee ja hyväksyy aina EU-soveltamiskomissaari. Täten suuri osa EU-lainsäädännöstä on ns. pakottavaa eli sitä on kaikkien noudatettava. Hieman hankaluutta tästä seuraa, koska olosuhteet eri osavaltioissa ovat erilaiset taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti, vaikka niitä on koetettukin vähentää.

3.Verotus
On vain EU-verotusta eli liittovaltiotason verotusta, mitään osavaltiotason verotusta ei ole. Tämä takaa sen, että veroeurot kohdistuvat liittovaltion haluamiin tarkoituksiin. Ajatuksena on, että euro ohjaa tehokkaasti toimintaa ja tekemistä.

Kokonaisverotuksen taso on laskenut selvästi siitä, mikä se oli esimerkiksi Suomessa 2010-luvulla. Veroaste on noin 35 %. Verotus perustuu lähinnä kulutusverotukseen, jossa ohjaavana tekijänä on ennen kaikkea ympäristölliset tekijät. Tuloverotuksesta on luovuttu kokonaan. Tämä ns. vihreä verotus kohtelee tietysti eri osavaltioiden asukkaita eri tavalla, koska ihmisen kulutuksen ympäristörasitus on erilainen eri osavaltioissa.

4.Väestömäärä
Väestömäärä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Erityisesti voimakas muuttoliike etelästä ja kaakosta on tuonut lisäväestöä liittovaltion alueelle. Väestökasvua on lisännyt merkittävästi myös se, että Turkki on EU:n osavaltio kuten Afrikan pohjoisosan valtiotkin eli Algeria, Egypti, Libya, Marokko ja Tunisia ovat EU:n osavaltioita. EU:n väestömäärä on yhteensä reilu miljardi.

Finlandia-osavaltion väestömäärä on yhteensä noin 70 miljoonaa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että EU ohjasi voimakkaasti siirtolaisten sijoittumista eri EU-maihin ja erityisesti osavaltio Finlandiaan, koska siellä oli tilaa. Finlandia-osavaltion väestötiheys vuonna 2050 on alhaisempi kuin Saksan väestötiheys vuonna 2015.

5.Talous
Finlandia-osavaltiosta on tullut EU:n takamaa. Tämä tarkoittaa sitä että osavaltiossa toimivat yritykset toimivat ennen kaikkea alkutuotannossa, mukaan luettuna maatalous, ja sen jalostuksessa kuten elintarviketeollisuudessa. Finlandian talouden rakenne edellyttää kohtuullisen suurta työvoimapanostusta. Myös arktisen alueen hyödyntäminen edellyttää tekniikan lisäksi kohtuullista työvoimapanosta.

Julkinen sektori on edelleen suuri, keskimäärin paljon suurempi kuin muissa osavaltioissa. Tämä johtuu siitä, että EU määritteli Finlandian mm. ydinjätteen sijoituspaikaksi (johtuen kiinteästä ja turvalliseksi koetusta peruskalliosta) sekä ohjasi suuren siirtolaismäärän Finlandiaan talouden eri sektoreille. Kolmas laajaa julkista toimintaa vaativa tekijä on ollut se, että EU teki Finlandiasta eläkeläisten hoivakodin. Finlandiassa asuu useita miljoonia liittovaltion eläkeläisiä, jotka ovat kotoisin muualta kuin Finlandiasta.

EU teki edellä mainitut ratkaisut ennen kaikkea siksi, että Finlandialla oli jo kokemusta ylisuuresta julkisesta sektorista. Lisäksi aikaisemman Suomen, nykyisen Finlandian kansantalous oli kaikilla toiminnan sektoreilla erittäin monopolisoitunut ja keskittynyt. Tämä helpotti päätöstä, ja julkisen vallan ja yritystoiminnan suuntaaminen palvelemaan siirtolaisia sekä eläkeläisiä oli helppoa.

6.Turva/puolustus
EU piti aluksi Finlandiaa jäsenyydessään vain sen vuoksi, että se muodosti luonnollisen esteen Venäjän toiminnalle. Finlandia turvasi EU:lle huomattavasti tärkeämpiä Ruotsia ja Norjaa. Ajan kuluessa ja ilmastonmuutoksen myötä myös Finlandian merkitys kasvoi: maatalouden toimintaedellytykset paranivat, metsät kasvoivat voimakkaasti ja antoivat vihreää kultaa ja arktisen alueen luonnonvarat saatiin hyvään käyttöön.

Venäjä rauhoittui ja alkoi tehdä syvää taloudellista yhteistyötä EU:n kanssa. Finlandian merkitys turvallisuuspoliittisesti lakkasi, mutta EU oli kehittänyt Finlandialle oman paikkansa EU:n takapihalla. Finlandialla on merkitystä, jos ei muuten, niin eläkeläisten virkistyskeitaana ja siirtolaisten sijoituspaikkana.

Alkuvaiheessa osavaltiossa oli ollut EU-liittovaltion suojajoukkoja, mutta nyt niitä ei enää tarvittu muutamaa tuhatta miestä enempää, koska Venäjän uhka oli poistunut ja osavaltio oli sopeutettu uuteen kuosiin.

7.Yritystoiminta
Finlandian yritystoiminta on keskittynyt edellä esitettyihin toimialoihin. Suuri osa toiminnasta on joko julkisen sektorin tehtävien tukemista tai julkisia palveluita korvaavaa, koska osavaltion väestörakenne edellyttää sitä. Mitään suurempia uusia innovaatioita ei tule. Onneksi Finlandiassa sentään osataan hyödyntää muualla tehtyjä innovaatioita, joten aivan jälkijunassa ei tulla.

Syyt siihen, että Finlandian talouden rakenne on nykyisenlainen ovat historiallisia ja EU:n päätöksistä johtuvia:

a) Koulutuksen vinoutuminen; keskityttiin liikaa erilaisiin tutkintoihin, yliopisto- ja vastaavantason koulutukseen; koulutettiin liikaa aloille, jotka eivät millään tavalla hetkauta yritystoimintaa vaan enemmänkin ehkäisevät sitä; oli liikaa yliopistoja ja korkeakouluja, jolloin niiden taso sen enempää tutkimuksen kuin koulutuksenkaan osalta ei häikäissyt eikä vetänyt vertoja muun maailman yliopistoille.

b) Liian suuri julkinen sektori, mikä edellytti huikean korkeaa verotusta, joka puolestaan vinoutti koko talouden tehokkuutta

c) Liian keskittynyt yritystoiminta; suurimmassa osassa talouden toimintaa oli vain kaksi- kolme yritystä, jotka hallitsivat täysin markkinoita. Tämä johti liian kalliiseen hintatasoon sekä toiminnan kehittymättömyyteen. Tämä puolestaan johti markkinatalouden alasajautumiseen

d) EU päätti tehdä Suomesta ylimääräisen väestön sijoittumismaan. Tällöin sekä eläkeläisiä että siirtolaisia kannustettiin siirtymään Finlandiaan asumaan. Osavaltiossa oli tilaa, ja kanta-asukkaat olivat kuuliaisia esivallalle, joten päätöksen toteuttaminen oli helppoa.

8.Koulutusjärjestelmä
Suomi antoi kasvot Finlandian koulutusjärjestelmälle. Luonnollisesti osavaltiossa on vielä peruskoulutus, jonka jälkeen tavoitteena on työelämä. Peruskoulutus antaa valmiudet samoin kuin entinen peruskoulu, mutta näiden valmiuksien lisäksi on ammatillinen valmennus, joka tähtää suoraan tekemiseen eli julkisen sektorin tai yritystoiminnan perustoimintaan. Näitä perustoiminnan tehtäviä ovat niin sairaanhoitajan kuin putkimiehenkin tehtävät kuten myös maatalouden eri tekemistehtävät, kirjo on siis sangen laaja. Suurin osa ns. vuosiluokasta käy tämän ns. perustason koulutuksen.

Perustason jälkeen pienehkö osa (noin 10–15 %) vuosiluokasta jatkaa korkeampaan koulutukseen, joka valmentaa lähinnä julkisen sektorin palvelukseen (erikoisasiantuntijoita) sekä yritysten tarvitsemia insinöörejä, juristeja, kauppatieteilijöitä jne. Toki valmennetaan myös lääkäreitä.
Pieni joukko (1-2 % vuosiluokasta) jatkaa opintojaan maailman metropoleissa. Tämä tie on varattu EU:n valitsemille valistuneille finlandialaisille. Valinnan tärkeä peruste on kohtuulliset älynlahjat ja ennen kaikkea eurooppalaisuus eli intomielinen liittovaltiolaisuus. Koska EU on yksi, niin nämä maailman metropoleissa koulutetut finlandialaiset voivat sijoittua mihin tahansa EU:ssa. Heidän ei ole palattava Finlandiaan. Sama koskee tietysti muitakin koulutettuja EU-laisia.

9.Uskonnollinen järjestelmä
Yhteiskunnan toimivuuden ja sisäisen tasapainon säilyttämiseksi  liittovaltiossa samoin kuin osavaltioissa vallitsee uskonnon harjoittamisen vapaus. Tämä vapaus antaa mahdollisuuden myös uskontosidonnaisuuteen. Maallinen valta ei puutu uskonnon harjoittamiseen mutta ei myöskään kahlitse sitä millään tavalla. Uskonto ja sen harjoittaminen ovatkin ainoa osa-alue, josta ei ole lainsäädäntöä eikä määräyksiä.

10.Itsehallinto
Varsinaista itsehallintoa ei osavaltioilla ole. Kussakin osavaltiossa toimii vain EU-säädöksiä toimeenpaneva komissariaatti.


EU on siis sekoitus nyky-Kiinasta, Venäjästä ja USA:sta.

(Tämä oli synkähkö visio tulevaisuudestamme)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti