Suuntaus kohti
liittovaltiota EU:ssa kasvaa koko ajan, ja brittien lähteminen EU:sta vain ruokkii sitä. Vaikuttaa siltä,
että Euroopan vahvat persoonat Saksassa, Ranskassa ja Italiassa haluavat
yhteisen liittovaltion. Pienemmät menevät perässä, kun omia aivoja ei uskalleta käyttää sen pelossa, että menee jakkarat alta - jos ei heti, niin ainakin
hieman pitemmällä aikavälillä.
Itse olen täysin
liittovaltioajatusta vastaan. Sen sijaan EU:ta kauppaliittona ja ehkäpä turvan
takaajana pitäisin hyvänä vaihtoehtona. Ikävä kyllä olen vakuuttunut siitä,
että kehitys kohti liittovaltiota jatkuu, ja ennen kuin huomaammekaan, olemme
osavaltio nimeltä Finlandia, EU-liittovaltion pohjoinen
osavaltio.
Seuraavassa esitän
visioni Finlandia-osavaltion tilanteesta vuonna 2050:
1.Lähtötilanne ja
poliittinen järjestelmä
EU on aito liittovaltio, jolla on oma
poliittinen järjestelmä vanhaa kunnon tasapainoista kolmijakoa noudattaen. EU:n
parlamenttivaaleissa jokaisesta osavaltiosta valitaan edustajat osavaltion
väkilukuosuuden mukaan, mutta kukin on ehdokkaana liittovaltiotasolla, joten
esimerkiksi Finlandiassa asuva äänestäjä voi äänestää ranskalaista ehdokasta
tai ketä muuta tahansa. Tällä halutaan tehdä Eurooppa yhteiseksi.
EU parlamentti valitsee toimeenpanevan
komitean, joka käyttää ylintä toimeenpanovaltaa eli on EU:n hallitus.
Hallitusta johtaa EU-kansleri ja siihen kuuluu yhteensä 21 muuta jäsentä.
Heidän yhteinen nimikkeensä on komissaari.
Kolmantena toimijana ovat tuomioistuimet,
jotka ovat aina EU-tuomioistuimia, mitään kansallista oikeuslaitosta ei enää
ole eikä tarvitakaan, koska osavaltiotason lainsäädäntöäkään ei ole.
EU-kansalaiset valitsevat EU-parlamentin,
jossa on yhteensä 800 jäsentä. Ehdokkaita voivat asettaa vain EU:n hyväksymät
puolueet.
Osavaltioilla ei ole mitään edustuksellisia
toimielimiä. Kussakin osavaltiossa on oma toimeenpaneva komissariaatti, jonka
asettaa liittovaltiohallitus sopiviksi katsomistaan henkilöistä. Näillä
henkilöillä ei välttämättä tarvitse olla mitään kiinnekohtaa siihen
osavaltioon, jonka komissaarina hän toimii. Täten Finlandia-osavaltion
komissaarit voivat olla kotoisin mistä tahansa muusta osavaltiosta, esimerkiksi
Portugalista, Turkista, Italiasta, Kreikasta jne. Tietysti myös Finlandiasta
kotoisin oleva voi toimia missä tahansa muussa osavaltiossa.
2.Lainsäädäntö
Kaikki lainsäädäntö on EU-lainsäädäntöä eikä
mitään erityistä osavaltiolainsäädäntöä ole. EU-lainsäädännössä annetaan
osavaltioille hieman soveltamisvaraa, mutta soveltamisalueen laajuuden
ratkaisee ja hyväksyy aina EU-soveltamiskomissaari. Täten suuri osa
EU-lainsäädännöstä on ns. pakottavaa eli sitä on kaikkien noudatettava. Hieman
hankaluutta tästä seuraa, koska olosuhteet eri osavaltioissa ovat erilaiset
taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti, vaikka niitä on koetettukin vähentää.
3.Verotus
On vain EU-verotusta eli liittovaltiotason
verotusta, mitään osavaltiotason verotusta ei ole. Tämä takaa sen, että
veroeurot kohdistuvat liittovaltion haluamiin tarkoituksiin. Ajatuksena on, että
euro ohjaa tehokkaasti toimintaa ja tekemistä.
Kokonaisverotuksen taso on
laskenut selvästi siitä, mikä se oli esimerkiksi Suomessa 2010-luvulla.
Veroaste on noin 35 %. Verotus perustuu lähinnä kulutusverotukseen, jossa
ohjaavana tekijänä on ennen kaikkea ympäristölliset tekijät. Tuloverotuksesta
on luovuttu kokonaan. Tämä ns. vihreä verotus kohtelee tietysti eri
osavaltioiden asukkaita eri tavalla, koska ihmisen kulutuksen ympäristörasitus
on erilainen eri osavaltioissa.
4.Väestömäärä
Väestömäärä on kasvanut tasaisesti koko
2000-luvun ajan. Erityisesti voimakas muuttoliike etelästä ja kaakosta on
tuonut lisäväestöä liittovaltion alueelle. Väestökasvua on lisännyt
merkittävästi myös se, että Turkki on EU:n osavaltio kuten Afrikan pohjoisosan
valtiotkin eli Algeria, Egypti, Libya, Marokko ja Tunisia ovat EU:n
osavaltioita. EU:n väestömäärä on yhteensä reilu miljardi.
Finlandia-osavaltion väestömäärä on yhteensä
noin 70 miljoonaa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että EU ohjasi voimakkaasti
siirtolaisten sijoittumista eri EU-maihin ja erityisesti osavaltio Finlandiaan,
koska siellä oli tilaa. Finlandia-osavaltion väestötiheys vuonna 2050 on
alhaisempi kuin Saksan väestötiheys vuonna 2015.
5.Talous
Finlandia-osavaltiosta on tullut EU:n
takamaa. Tämä tarkoittaa sitä että osavaltiossa toimivat yritykset toimivat
ennen kaikkea alkutuotannossa, mukaan luettuna maatalous, ja sen jalostuksessa
kuten elintarviketeollisuudessa. Finlandian talouden rakenne edellyttää
kohtuullisen suurta työvoimapanostusta. Myös arktisen alueen hyödyntäminen
edellyttää tekniikan lisäksi kohtuullista työvoimapanosta.
Julkinen sektori on edelleen suuri,
keskimäärin paljon suurempi kuin muissa osavaltioissa. Tämä johtuu siitä, että
EU määritteli Finlandian mm. ydinjätteen sijoituspaikaksi (johtuen kiinteästä
ja turvalliseksi koetusta peruskalliosta) sekä ohjasi suuren siirtolaismäärän Finlandiaan
talouden eri sektoreille. Kolmas laajaa julkista toimintaa vaativa tekijä on ollut se, että EU teki Finlandiasta eläkeläisten hoivakodin. Finlandiassa
asuu useita miljoonia liittovaltion eläkeläisiä, jotka ovat kotoisin muualta
kuin Finlandiasta.
EU teki edellä mainitut ratkaisut ennen
kaikkea siksi, että Finlandialla oli jo kokemusta ylisuuresta julkisesta
sektorista. Lisäksi aikaisemman Suomen, nykyisen Finlandian kansantalous oli
kaikilla toiminnan sektoreilla erittäin monopolisoitunut ja keskittynyt. Tämä
helpotti päätöstä, ja julkisen vallan ja yritystoiminnan suuntaaminen
palvelemaan siirtolaisia sekä eläkeläisiä oli helppoa.
6.Turva/puolustus
EU piti aluksi Finlandiaa jäsenyydessään vain
sen vuoksi, että se muodosti luonnollisen esteen Venäjän toiminnalle. Finlandia
turvasi EU:lle huomattavasti tärkeämpiä Ruotsia ja Norjaa. Ajan kuluessa ja
ilmastonmuutoksen myötä myös Finlandian merkitys kasvoi: maatalouden
toimintaedellytykset paranivat, metsät kasvoivat voimakkaasti ja antoivat
vihreää kultaa ja arktisen alueen luonnonvarat saatiin hyvään käyttöön.
Venäjä rauhoittui ja alkoi tehdä syvää
taloudellista yhteistyötä EU:n kanssa. Finlandian merkitys
turvallisuuspoliittisesti lakkasi, mutta EU oli kehittänyt Finlandialle oman
paikkansa EU:n takapihalla. Finlandialla on merkitystä, jos ei muuten, niin
eläkeläisten virkistyskeitaana ja siirtolaisten sijoituspaikkana.
Alkuvaiheessa osavaltiossa oli ollut
EU-liittovaltion suojajoukkoja, mutta nyt niitä ei enää tarvittu muutamaa tuhatta
miestä enempää, koska Venäjän uhka oli poistunut ja osavaltio oli sopeutettu
uuteen kuosiin.
7.Yritystoiminta
Finlandian yritystoiminta on keskittynyt
edellä esitettyihin toimialoihin. Suuri osa toiminnasta on joko julkisen
sektorin tehtävien tukemista tai julkisia palveluita korvaavaa, koska
osavaltion väestörakenne edellyttää sitä. Mitään suurempia uusia innovaatioita
ei tule. Onneksi Finlandiassa sentään osataan hyödyntää muualla tehtyjä
innovaatioita, joten aivan jälkijunassa ei tulla.
Syyt siihen, että Finlandian talouden rakenne
on nykyisenlainen ovat historiallisia ja EU:n päätöksistä johtuvia:
a) Koulutuksen vinoutuminen; keskityttiin
liikaa erilaisiin tutkintoihin, yliopisto- ja vastaavantason koulutukseen;
koulutettiin liikaa aloille, jotka eivät millään tavalla hetkauta
yritystoimintaa vaan enemmänkin ehkäisevät sitä; oli liikaa yliopistoja ja
korkeakouluja, jolloin niiden taso sen enempää tutkimuksen kuin koulutuksenkaan
osalta ei häikäissyt eikä vetänyt vertoja muun maailman yliopistoille.
b) Liian suuri julkinen sektori, mikä edellytti
huikean korkeaa verotusta, joka puolestaan vinoutti koko talouden tehokkuutta
c) Liian keskittynyt yritystoiminta;
suurimmassa osassa talouden toimintaa oli vain kaksi- kolme yritystä, jotka
hallitsivat täysin markkinoita. Tämä johti liian kalliiseen hintatasoon sekä
toiminnan kehittymättömyyteen. Tämä puolestaan johti markkinatalouden
alasajautumiseen
d) EU päätti tehdä Suomesta ylimääräisen
väestön sijoittumismaan. Tällöin sekä eläkeläisiä että siirtolaisia
kannustettiin siirtymään Finlandiaan asumaan. Osavaltiossa oli tilaa, ja
kanta-asukkaat olivat kuuliaisia esivallalle, joten päätöksen toteuttaminen oli
helppoa.
8.Koulutusjärjestelmä
Suomi antoi kasvot Finlandian
koulutusjärjestelmälle. Luonnollisesti osavaltiossa on vielä peruskoulutus,
jonka jälkeen tavoitteena on työelämä. Peruskoulutus antaa valmiudet samoin
kuin entinen peruskoulu, mutta näiden valmiuksien lisäksi on ammatillinen
valmennus, joka tähtää suoraan tekemiseen eli julkisen sektorin tai
yritystoiminnan perustoimintaan. Näitä perustoiminnan tehtäviä ovat niin
sairaanhoitajan kuin putkimiehenkin tehtävät kuten myös maatalouden eri
tekemistehtävät, kirjo on siis sangen laaja. Suurin osa ns. vuosiluokasta käy
tämän ns. perustason koulutuksen.
Perustason jälkeen pienehkö osa (noin 10–15 %)
vuosiluokasta jatkaa korkeampaan koulutukseen, joka valmentaa lähinnä julkisen
sektorin palvelukseen (erikoisasiantuntijoita) sekä yritysten tarvitsemia
insinöörejä, juristeja, kauppatieteilijöitä jne. Toki valmennetaan myös
lääkäreitä.
Pieni joukko (1-2 % vuosiluokasta) jatkaa
opintojaan maailman metropoleissa. Tämä tie on varattu EU:n valitsemille
valistuneille finlandialaisille. Valinnan tärkeä peruste on kohtuulliset älynlahjat
ja ennen kaikkea eurooppalaisuus eli intomielinen liittovaltiolaisuus. Koska EU
on yksi, niin nämä maailman metropoleissa koulutetut finlandialaiset voivat
sijoittua mihin tahansa EU:ssa. Heidän ei ole palattava Finlandiaan. Sama
koskee tietysti muitakin koulutettuja EU-laisia.
9.Uskonnollinen
järjestelmä
Yhteiskunnan toimivuuden ja sisäisen
tasapainon säilyttämiseksi liittovaltiossa
samoin kuin osavaltioissa vallitsee uskonnon harjoittamisen vapaus. Tämä vapaus
antaa mahdollisuuden myös uskontosidonnaisuuteen. Maallinen valta ei puutu
uskonnon harjoittamiseen mutta ei myöskään kahlitse sitä millään tavalla.
Uskonto ja sen harjoittaminen ovatkin ainoa osa-alue, josta ei ole
lainsäädäntöä eikä määräyksiä.
10.Itsehallinto
Varsinaista itsehallintoa ei osavaltioilla
ole. Kussakin osavaltiossa toimii vain EU-säädöksiä toimeenpaneva
komissariaatti.
EU on siis sekoitus nyky-Kiinasta, Venäjästä ja USA:sta.
(Tämä oli synkähkö visio tulevaisuudestamme)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti