tiistai 30. toukokuuta 2017

Tutkimus itsessään on välttämätöntä. Vai onko?

On ikävä seurata juupas-eipäs -keskustelua tutkimustoiminnan merkityksestä ja ennen kaikkea siitä, käytetäänkö siihen tarpeeksi euroja vaiko liian vähän. Tähän mennessä en ole kuullut tai nähnyt kenenkään esittävän mitään muuta kuin perustelemattomia väitteitä jompaankumpaan suuntaan.

Sanotaan, että ”kun tutkimusmenojen määrää vähennetään, leikataan tulevaisuudesta…” - tai lapsilta tai sieltä tai täältä. Usein nämä sanojat ovat vielä itse täysin riippuvaisia tutkimusmenoista eli heillä, jos keillä, on oma lehmä ojassa. Tämän vuoksi heitä ei tulisi kuunnella niin suuresti, ainakaan ennen kuin he tuovat faktaa pöytään.

Tutkailin OECD:n tilastoja ja selvitin muutaman Euroopan maan osalta:
- tutkijoiden määrä suhteessa 1.000 työssäkävijään
- tutkijoiden kokonaislukumäärän
- tutkimusmenot prosentuaalisena osuutena BKT:sta
- tutkimuksen tuloksena tarkastelin ns. triadic patent families eli periaatteessa myönnettyjen patenttien lukumäärää vuoden 2014 lopun tasolla.

Oletusarvona voitaneen pitää, että myönnettyjen patenttien lukumäärä on jossakin järkevässä suhteessa tutkijoiden määrään. Tähän puolestaan vaikuttaa tietysti käytettävissä olevat eurot eli kuinka paljon BKT: sta käytetään tutkimusmenoihin.

Lukemisen helpottamiseksi en esitä kaikkea tilastotietoa tässä, vaan esitän lopputuleman eli sen, mikä on patenttien suhde tutkijalukumäärään. Katsotaanpa miten kävi:

Maa
Patenttitehokkuus
Sveitsi
19.6
Alankomaat
10.3
Saksa
7.4
Belgia
6.6
Ruotsi
6.3
Itävalta
6.0
Tanska
5.1
Suomi
5.1

Kun katsotaan, kuinka paljon maat käyttävät tutkimukseen, niin Ruotsi on keulilla (3,3 % BKT:sta), seuraavina tulevat Itävalta, Sveitsi ja Tanska (kaikki 3 %), Suomi  ja Saksa käyttävät 2,9 %.Varsinainen ihme on se, että Alankomaiden tutkimusmenojen BKT-osuus on vain 2 % ja lievempi ihme, että Belgia käyttää siihen tarkoitukseen 2,5 %.

Jos verrataan tulosta, kuten edellä on tehty, Suomen suoritus on heikko. Sama koskee Tanskaa. Ei voi muuta kuin ihmetellä Alankomaiden tehokkuutta.

Siispä arvon tutkimusmenojen lisäämistä vaativat henkilöt:

Oletteko ystävällisiä ja selvitätte ensin:

Miksi Suomen tutkimustoiminta on niin tehotonta?
Miksi käytämme näinkin paljon tutkimukseen, kun Alankomaiden tehokkuudella sama tulos tulisi 1,5 %:n panostuksella?
Miten voi tutkimustoimintamme on näin vinoutunutta?
Käytämmekö Alankomaihin olevan erotuksen (noin 3,5 miljardia euroa) tuottamattomiin tutkimusaloihin (esim. viiden yliopiston naistutkimukseen jne.)?
Kuinka kauan meillä on vielä varaa tällaiseen toimintaan?



5 kommenttia:

  1. Yhteiskuntatieteiten tutkimuksesta ei vallan paljon patentteja heru. Suomen ongelma saattaa hyvinkin olla väärin suunnattu koulutus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OLen samaa mieltä ja tainnut asiaa akaisemminkin sivuta.Lisäksi meillä on tutkijoina paljon esimerkiksi erilaisia poliittisia tutkijoita.
      Niitä taitaa olla suhteessa enemmän kuin verrokkimaissa kuten luvut osoittavat. Ikävä kyllä.

      Poista
  2. Niin, tuo patenttitehokkuus taitaa liipata pikemminkin tuotekehityksen kuin varsinaisen tutkimuksen puolelle - vaikka toki patentitkin voivat perustua perustutkimukseen. Suomen vaatimaton sijoitus tuossa kisassa saattaa osittain perustua siihen, että tutkijan kannattaa harvoin lähteä omalla kustannuksellaan hakemaan kansainvälistä patenttia, ja tutkimuksen rahoittajat toisaalta maksavat patentoitavissa olevasta ideasta kovin kovin nihkeästi, jos yhtään mitään (oma rajoitettu kokemus).

    VastaaPoista
  3. Tuosta patenttimäärästä. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin OECD:n tilastoissa yrityksen sijaintimaa on rekisteröintiperuste.
    Mutta olet varmaan ainakin osittain oikeassa. Mutta kuten olen aikaisemmissa kirjoituksissa tuonut esiin, on meillä Suomessa hieman erilainan koulutusrakennekuin esimerkiksi Sveitsissä ja Alankomaissa.
    Joka tapauksessa olisi erittäin tärkeää,että tavalla tai toisella löytäisimme mittarin, jolla tutkimusmenojen tuottamaa hyötyä mitattaisiin.
    Perustutkimusta voi olla hankala mitata, mutta sen tarkoitushan on nimenomaan tukea soveltavaa tutkimusta, jota puolestaan voidaan mitata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäys edelliseen : jos tutkit aikaisempia kirjoituksiani, huomaat, että myöskin monilla muilla mittareilla Suomi häviää kirkkaasti muille verrokkimaille. Eiköhän tämäkin kerro jotakin.

      Poista