Suomi = koko maailman Nanny

Nanny State Index kertoo, että Suomi on tarkastelluista maista ylivoimainen Nanny eli vapaasti käännettynä ”holhooja”. Suomessa on reilusti enemmän sääntelyä kuin muissa tarkastelluissa maissa.

Indeksi mittaa ravintoon, juomaan ja tupakointiin liittyvää rajoitusten ja holhouksen määrää yhteensä 28 maassa. Suomi on kirkas ykkönen indeksiluvulla 52 (hieman pyöristettynä). Toisena on UK (indeksi 37). Vähiten nannyilee Tšekki, jonka indeksiluku on vain 12.

Suomalaisessa holhoamisessa on tietysti ollut ja on edelleen hyvä tavoite: turvata mahdollisuus hyvään, onnelliseen ja terveeseen elämään.

Saavutetaanko tavoite holhoamalla?

Tutkin asiaa ottamalla mukaan Nanny State Indeksin ohessa sekä elinaikaodotteen että koetun terveyden. Laskin yhteen positiivisina tekijöinä elinaikaodotteen ja koetun terveyden.

Esimerkiksi Suomen osalta saamme:

- Elinaikaodote 81 vuotta

- Koettu terveys: 69 % kansalaisista on ilmoittanut kokevansa terveyden erittäin hyväksi tai hyväksi.

- Saamme positiiviseksi tulemaksi 81+69=150

Negatiivisena tekijänä on Nanny State Indeksin lukema eli Suomen osalta 52. Saamme holhouksen tehokkuusluvun vähentämällä positiivisesta tulemasta 150 Nanny State Index- luku 52. Suomen osalta siis:

150-52 = 98 = holhouksen tehokkuusluku.

Seuraavassa taulukossa on sama laskelma viidestä eniten holhousta edustavasta maasta. Maat ovat holhoamisjärjestyksessä eli Suomi on holhoavin ja Ruotsi on viidenneksi eniten holhoava maa.

Mitä alhaisempi holhouksen tehokkuusluku on, sitä tehottomampaa holhoaminen on ja päinvastoin. Alhainen tehokkuusluku osoittaa sen, että holhoamalla ei saada aikaan hyvää ja terveeksi koettua elämää.

Nannyilevimmät maat eli eniten holhoavat maat

Maa	Holhouksen tehokkuusluku
Suomi	98
UK	114
Irlanti	128
Unkari	100
Ruotsi	129

Suomen holhousvaltio ei siis ole kovinkaan tehokas. Verrattuna muihin holhoaviin maihin olemme Unkaria lukuun ottamatta selvästi jäljessä holhoamisen tehokkuudessa. Suurin selittävä tekijä onkin holhouksen suuri määrä Suomessa.

Kun tarkastelemme puolestaan vähiten holhoavia maita, saamme vastaavat luvut.

Tšekki on koko joukon vähiten holhoava maa ja Alankomaat viidenneksi vähiten holhoava maa:

Maa	Holhouksen tehokkuusluku
Tsekki	128
Saksa	130
Slovakia	126
Luxemburg	138
Alankomaat	142

Vähiten holhoavat maat pääsevät kaikki korkeaan holhouksen tehokkuuslukuun. Tämä tietysti johtuu ennen kaikkea holhouksen vähäisyydestä. Odotetussa elinajassa erot ovat kaikissa tarkastelluissa maissa suhteellisen pienet. Koetussa terveydessä eroja on hieman enemmän, esimerkiksi korkein koettu terveys on irlantilaisilla (83 % irlantilaisista pitää terveyttään erittäin hyvänä tai hyvänä). Vastaavasti vain 58 % unkarilaisista esittävät terveytensä olevan erittäin hyvä tai hyvä.

Kun otetaan lisäksi huomioon vielä nannyilyn aste eli indeksiluvun korkeus, joka Suomessa on siis 52 ja Tšekissä vain 12 sekä muiden maiden siinä välissä, ei voi todeta muuta kuin:

Lopetetaan jo ihmeessä tuo nannyily, ei siitä ole mitään hyötyä. Sillä vain rajoitetaan turhaan ihmisten omaa valinnan vapautta ja vastuuta omasta itsestään.

(Kun lisäksi tarkastellaan tupakoivien määrää väestöstä, alkoholin kulutusta, kännijuomista sekä ylipainoisuutta, voidaan todeta, että tiukan holhouksen Suomi ei pärjää kovinkaan hyvin.  Ylipainon suhteen liberaali  Alankomaat pesee Suomen kirkkaasti, kuten monet muutkin maat. Tupakoinnin suhteen Ruotsi ja Luxemburg  pärjäävät Suomea paremmin ja muutkin maat hengittävät niskaan. Alkoholin osalta erityisesti ns. kännijuominen on Suomessa erityinen probleema. Sama probleema vaivaa myös Luxemburgia ja Saksaa, jotka molemmat maat ovat liberaaleja alkoholin suhteen. Sen sijaan Unkari, Tšekki ja Slovakia ovat paljon matalammalla tasolla kännijuomisen suhteen, vaikka kaikki maat ovat alkoholin suhteen liberaaleja maita.)