Tarkastelin hieman erästä suuresti erityisesti
Eurooppaan liittyvää kehityssuuntaa. Se on väestön kasvu, nimenomaan muualla
kuin Euroopassa. Euroopan maissahan väestön lisääntyminen on suhteellisen alhaista,
lähes kaikissa maissa ns. hedelmällisyysluku on alle 2, joka tarkoittaa, että
väestön määrä alkaa vähetä.
Sen sijaan Euroopan lähialueella ja erityisesti Afrikassa
väestömäärä kasvaa edelleen, ja kasvaain melko paljon.
Mikä sitten on väestön kasvun ja taloudellisen kehityksen
suhde? Halusin testata ajatusta Afrikan muutaman maan osalta. Olisiko
tarkasteltujen maiden taloudellinen kehitys ollut parempi ja jos niin minkä
verran, jos väestönkasvu olisikin ollut maltillisempi?
Taustaoletukset ovat seuraavat:
- Satunnaisesti valitut maat ovat Algeria, Egypti,
Etelä-Afrikka, Ghana ja Nigeria
- Taloudellista kehitystä mitataan BKT/asukas vuonna 2015
- BKT/asukas on ostovoimakorjattu ja USD
- Kaikkien tarkastelumaiden väestönkasvu olisi ollut
suhteellisesti samantasoinen Kiinan väestökehityksen kanssa. Kiinan väestö
aikavälillä 1990–2015 kasvoi noin 21 %.
Kysymys, johon hain vastausta, on:
Kuinka paljon tarkastelumaan
BKT/asukas olisi ollut suurempi, mikäli ao. maan väestökasvu olisi ollut sama
kuin Kiinassa tarkastelujaksolla?
Ja vastauksia:
Algerian BKT/asukas olisi ollut noin 18.500 USD ja 26 %
toteutunutta korkeampi.
Egyptin osalta vastaavat luvut ovat 14.700 USD (+ 35 %)
Etelä-Afrikan osalta BKT/asukas oli 16.300 USD (+23 %)
Ghanan BKT/asukas oli 6.500 USD (+ 55 %)
Nigerialla olisi vielä suurempi ero eli BKT/asukas oli
9.500 USD (+58 %)
Kaikkien tarkastelumaiden osalta voidaan todeta, että
maltillisempi väestönkasvu olisi antanut enemmän jaettavaa eli BKT/asukas olisi
ollut merkittävästi korkeampi.
Esitetyt BKT/asukas tasot ovat jo suhteellisesti hyviä.
Kun katsotaan muutaman Euroopan maan vastaavia ostovoimakorjattuja BKT/asukas
tasoja:
Bulgaria 18.200
Kroatia 22.500
Romania 22.100
Turkki 20.000
voidaan todeta, että esimerkiksi Algeria ja Etelä-Afrikka
olisivat jo kohtuullisen lähellä näitä tasoja.
Huolimatta siitä, että otanta suuresta ja kymmenien
maiden mantereesta on pienehkö, niin tulokset tuskin muuttuvat, vaikka otantaa
laajentaisikin. Tarkasteltujen maiden asukasluku on noin kolmannes Afrikan koko
väestömäärästä.
Mikä on sitten mielestäni tarkastelun merkittävin
johtopäätös? Se on seuraava:
Mikäli Afrikan maat eivät saa väestönkasvuaan ”kuriin”
kuten Kiina on saanut, niillä ei ole kovinkaan paljon mahdollisuuksia saavuttaa
riittävää taloudellista kehitystä turvaamaan ao. maassa pärjäämistä, vaan
jotain muuta ilmenee.
On ennakoitu, että Afrikan väestömäärä, joka on nyt
runsaat 1,2 miljardia, kaksinkertaistuu 2050–2060 mennessä, joten paineet tämän
muun ilmentymiseen kasvaa olennaisesti nykyisestä.
Mitä tekemistä asialla on Euroopan kanssa?
Jos Afrikan väestömäärä kasvaa oletettua vauhtia, niin
maat eivät voi kehittyä taloudellisesti riittävästi vaan ne jäävät enemmän ja
vähemmän kehittymättömiksi. Eräs keino
parantaa maan ja väestön tilannetta on tällöin se, että ns. liikaväestö lähtee
muualle. Tällöin jäävien asema paranee, koska jakajien määrä vähenee.
Nyt kuulen jo jonkun huutavan rasismia ja kaikkea muuta
vastaavaa. No sen kun vaan. Mutta kun tarkastelee historiaa hieman laajemmin,
huomaa, että tätä keinoa on käytetty jo muutaman tuhannen vuoden ajan eri
tahoilla.
Kirjatusta historiasta tiedetään, että Hellaan
kaupunkivaltiot toimivat juuri näin. Sen seurauksia voidaan vielä ihastella ns.
Magna Graecan alueella Italiassa ja Sisiliassa. Tätä tapahtui jo 800-luvulta
alkaen ennen aa. Vastaavasti ensimmäisen
vuosituhannen kansainvaellukset jatkoivat tätä samaa menettelytapaa. Hieman
uudemmalla ajalla sitä toteutui myös Brittein saarilla ja muuallakin Euroopassa.
Myös me suomalaiset olemme toimineet samoin 1800- ja 1900-luvuilla, me menimme
Ameriikkaan, Australiaan sekä viime vaiheessa Ruotsiin.
Edellä mainittuina aikoina oli sikäli hyvä tilanne, että
oli vielä ns. tyhjää tilaa, johon ihmiset saattoivat mennä. Mitä nyt hieman alkuväestöä
tungettiin syrjään, ellei sattunut olemaan vastassa Julius Caesaria, joka
hieman pisti hanttiin.
Jos Afrikan väestömäärä kasvaa ennakoidulla määrällä, on
todennäköistä, että jonkinasteinen ”kansainvaellus” toteutuu. Tällöin
esimerkiksi jo 10 %:n osuus väestönkasvusta vuodesta 2015 vuoteen 2050 on noin
120 miljoonaa ihmistä. Tämäkään määrä ei vielä merkittävästi vähennä painetta Afrikan
päässä. Sen sijaan vastaanottavissa maissa/maanosissa se on merkittävä määrä,
huolimatta siitä, että se tapahtuu tietysti vähittäin.
On luontevaa, että Afrikasta lähtevien kohdealueena on
Eurooppa. Tämä johtuu ainakin seuraavista seikoista
1) Maantieteellinen läheisyys, Italia ja Espanja ja tätä
kautta koko Eurooppa on erittäin lähellä ja helposti saavutettavissa.
2) Vanhat suhteet sekä ns. Siirtomaavallan ajoilta että
viimeisen 50 vuoden aikana mukaan luettuna kehitysapu.
3) Kieli/kielet osittain johtuen kohdasta 2.
Jos esittämäni ”kansainvaellus” toteutuu, on otsikon
huudahdukselle selvä tilaus. Eurooppa joutuu koetukselle, koska tulijamäärä
on niin suuri. On aivan sama, millä nimekkeellä ihmiset tulevat: työperäinen
maahanmuutto, turvapaikanhakijat, pakolaiset, siirtolaiset jne.
Määrä on oleva todennäköisesti suuri ja
yhteiskuntarakenteet ovat haasteen edessä. Toivon todella, että minua
viisaammat osaavat ratkaista tämän yhtälön viisaasti ja kaikkia hyödyttäen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti