Hallitus esitti saavutuksenaan työllisyysasteen nousun 68
%:sta peräti noin 69 %:iin. Tavoitteeksi on asetettu niinkin (ainakin joidenkin
päättäjien mielestä) kova tavoite kuin 72 %.
Kuinka kova tämä tavoite on?
OECD-maiden työllisyysasteiden vertailussa vuonna 2016 TOP
10 eli korkeimmat työllisyysasteet ovat seuraavissa maissa:
Maa
|
Työllisyysaste %
|
Islanti
|
87
|
Sveitsi
|
81
|
Uusi-Seelanti
|
76
|
Ruotsi
|
76
|
Saksa
|
75
|
Alankomaat
|
75
|
Japani
|
75
|
Tanska
|
75
|
Norja
|
74
|
UK
|
74
|
Näiden maiden lisäksi esimerkiksi Kanadan työllisyysaste
oli 73 % ja pippurisen eteläisen naapurimme Viron työllisyysaste oli 72 %. Helposti
voi huomata, että suomalainen tavoitetaso on aivan uskomattoman vaatimaton. Ja
tähänkään ei ainakaan lähitulevaisuudessa päästä.
Huippumaiden työllisyysasteista voi tehdä seuraavia
päätelmiä:
1. Maahanmuuton määrä ei yksinään selitä korkeaa työllisyysastetta,
ainakaan yksittäisenä tekijänä. Ruotsissa ja Saksassa maahanmuuttajamäärät ovat
olleet suurehkot (molemmissa myös korkea työllisyysaste), Japanissa on
vastaavasti korkeahko työllisyysaste pienellä maahanmuuttomäärällä. Italiassa
ja Kreikassa kuten myös Ranskassa on suhteellisen suuri määrä maahanmuuttajia,
mutta erittäin alhainen työllisyysaste (Italia 57 %, Ranska 64 % ja Kreikka 52 %).On
hyvä kuitenkin huomata, että suuressa osassa korkean työllisyysasteen maita on
suurehko määrä maahanmuuttoa.
2. Ikärakenteen vaikutus on pienehkö: Japanissa on ns.
vanhahko väestö, mutta korkea työllisyysaste (75 %). Italiassa on vanhahko
väestö, mutta työllisyysaste vain 57 %.
3. Usealla korkean työllisyysasteen maalla palveluiden
osuus koko kansantalouden kakusta on suurempi kuin esimerkiksi Suomessa.
Esimerkiksi Tanskassa peräti 77 % BKT:sta on palveluiden osuus, kun vastaava
osuus Suomessa on 66 %. Onko
kansantaloutemme rakenne niin sanotusti vanhanaikainen?
4. Työmarkkinoiden jäykkyys, josta edellinen kirjoitukseni
käsitteli, vaikuttanee paljon. Mitä joustavammat työmarkkinat
ovat, sitä korkeampi on yleensä työllisyysaste.
5. Viennin merkitys ei ole yksioikoinen. Esimerkiksi
Ruotsissa ja Tanskassa, puhumattakaan Alankomaista, on viennillä merkittävästi suurempi
vaikutus koko kansantalouteen kuin Suomessa. Näillä mailla on parempi
työllisyysaste kuin Suomella. Mutta Belgia on myös merkittävä vientimaa ja sen
työllisyysaste on puolestaan selvästi Suomen tasoa alhaisempi.
Edellä olevan perusteella alahaisen työllisyysasteen syy rakkaassa 100 vuotta täyttävässä kotimaassamme on seuraavanlainen:
Ongelma on täysin
sisäsyntyinen eli omien tekojemme tulosta.
Tämä on hyvä tunnustaa rehellisesti. Ne tekemiset ja
tekemättömyydet, joiden kautta tilanne on syntynyt lienevät:
- Kyvyttömyys tehdä
oikeastaan mitään muutoksia.
- Kyvyttömyys
siirtyä 2010-luvulle sekä kyvyttömyys kehittyä 2020- ja 2030-luvun
yhteiskunnaksi ja taloudeksi.
Kyvyttömyys ilmenee siinä, että mikään ei saa koskaan muuttua, koska muutos voi heikentää jonkin tahon tilannetta. Ja mikä
on vielä pahempaa, muutos saattaa parantaa jonkin toisen tahon tilannetta
enemmän kuin omaani. Tämä asenne on johtanut henkiseen paikallapysymistilaan,
jota tuetaan suunnattomalla määrällä säädöksiä ja määräyksiä. Sitten hieman
lievennetään alkoholiin, ravintolatoimintaan ja taksiliikenteeseen liittyviä määräyksiä
ja - jippii - ollaankin jo maailman markkinatalousehtoisin maa.
Kyvyttömyyden eräänä aiheena on myös ns. väärä ylpeys.
Kuvittelemme, että meillä kaikki on aina maailman parasta, mitä se nyt
kulloinkin onkaan (ja joka aina vaihtuu, kun edellinen rampa ankka ammutaan
alas). Tämän vuoksi emme kykene ottamaan muualta oppia siitä, miten ongelmiamme voisimme ratkaista ja minkälaisia malleja kehittää. Tämän asenteen voisi
jollain tavalla ymmärtää, jos Suomi olisi ns. vanha suurvalta kuten Ranska,
Italia jne., jolloin olisi jokin merkittävä historia, johon vedota.
( Käsitykseni mukaan suurin ongelma meillä on se, että työn tekeminen ja teettäminen on tehty aivan liian hankalaksi ja vieläpä kalliiksi. Näitä molempia ylläpitää suunnaton määrä säädöksiä ja määräyksiä. Lisäpontimena on vielä täysin reaalimaailmasta irrallaan oleva vihervasemmisto sekä ay-liike.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti