Miksi ihmeessä muut eivät tajua kuinka loistavia me olemme?

Hämmästelen usein sitä, kuinka me olemme aina ’maailman parhaita’ tai ainakin ’kärjessä’ - mitataan sitten mitä tahansa. Vielä enemmän ihmettelen sitä, että muut maat, niiden yritykset ja kansalaiset eivät näytä tajuavan tätä.

Useissa aikaisemmissa kirjoituksissa olen tuonut esiin tosiasiapohjaisesti sitä, että Pohjolan Japaniksikin kutsuttu Suomi on faktamittareilla mitattuna pudonnut tai putoamassa eurooppalaisessa kyydistä pois. Tulos ei paljon korjaannu, jos otetaan mukaan muita OECD-maita.

Näyttää vahvasti siltä, että omasta mielestämme olemme erinomaisia melkein missä tahansa, mutta toiset eivät hahmota sitä samalla tavalla. Mikähän lienee syynä?

Viimeisin loistavuutemme näyttää oleva se, että Suomea pidetään maailman tai ainakin OECD-maiden parhaan sijoitusympäristönä. Tuttuina perusteina esitetään paljon käytettyjä: koulutustasoa, vakiintunutta toimintaympäristöä, matalahkoa yritysverotusta jne.

Katsotaanpa miten ulkomaiset investoinnit ovat hakeutuneet eri maihin. Seuraavan taulukon luvut osoittavat kussakin maassa oleva kumulatiivisten investointien määrän suhteessa BKT:seen

Maa	Ulkomaiset investoinnit % BKT:sta
Sveitsi	135
Norja	43
Alankomaat	92
Tanska	35
Belgia	87
Itävalta	37
Kanada	59
Ruotsi	57
Suomi	34
Uusi-Seelanti	38
Tsekki	31
Unkari	31
Portugali	33

Lisäksi voidaan todeta, että Suomen osalta ei ole toteutunut mitään lisäkasvua viimeisten vuosien aikana.

Erilaiset investointien ja muut toiminnan edullisuutta koskevat vertailut ovat (ainakin meidän mielestämme) osoittaneet, että Suomeen kannattaa sijoittaa ja että Suomeen on erittäin järkevää perustaa yrityksiä. Jostain syystä nämä vertailut ja omat käsityksemme eivät näytä johtaneen investointien virtaan.

Tulee mieleen kaksi vaihtoehtoa:

1. Joko

Ulkomaiset yritysjohtajat ovat tyhmiä, eivätkä ymmärrä liiketoiminnasta riittävästi eivätkä omaa etuaan

2. tai

erilaisissa vertailuissa käytetyt mittarit, jotka siis kuvaavat meidän erinomaisuuttamme, eivät olekaan merkitseviä yritysten tehdessä investointipäätöksiään.

Olen itse taipuvainen valitsemaan vaihtoehdon 2.

Jos tämä on tilanne, meidän on lopetettava itsetehostuksemme ja hekumointi jonkun tutkimuslaitoksen meistä antamasta käsityksestä. Sen sijaan on tartuttava härkää sarvista ja selvitettävä, miksi muut Pohjoismaat pärjäävät meitä paremmin tässä suhteessa. Sen ohessa voidaan pohtia, miksi EU:n nousevat taloudet kuten Tsekki, Unkari ja Portugali houkuttelevat sijoituksia saman verran kuin Suomikin.

Kuinka paljon vaikuttavat esimerkiksi

- korkeahko henkilöverotus

- korkeahkot välilliset verot

- ay-liikkeen poikkeuksellisen suuri vaikutusvalta

- Venäjän naapuruus

- ilmasto

- suurehko julkisen sektorin osuus

- viranomaisten ja säätelyn määrä

- vähän urbanisoitunut yhteiskunta

- pitkät välimatkat

- liian korkea tai alallisesti vinoutunut koulutus. Suomessa tehtaillaan tohtoreita kohta puoleen lähes 2000 vuosittain. Onko heidän tohtorointialansa yhteiskunnan ja yritystoiminnan kannalta optimaalinen? Onko heitä turhan paljon tai ovatko he väärällä alalla?

Jonkinlainen selkeä käsitys olisi hyvä löytää, ja jos investointeja ehkäisevä tekijä on sellainen johon voidaan vaikuttaa, niin tehdään se. Venäjän naapuruuteen tai ilmastoon ei ratkaisua ihan pikaisesti löydy.