Hämmästelen usein sitä,
kuinka me olemme aina ’maailman parhaita’ tai ainakin ’kärjessä’ - mitataan
sitten mitä tahansa. Vielä enemmän ihmettelen sitä, että muut maat, niiden
yritykset ja kansalaiset eivät näytä tajuavan tätä.
Useissa aikaisemmissa
kirjoituksissa olen tuonut esiin tosiasiapohjaisesti sitä, että Pohjolan
Japaniksikin kutsuttu Suomi on faktamittareilla mitattuna pudonnut tai
putoamassa eurooppalaisessa kyydistä pois. Tulos ei paljon korjaannu, jos
otetaan mukaan muita OECD-maita.
Näyttää vahvasti siltä,
että omasta mielestämme olemme erinomaisia melkein missä tahansa, mutta toiset
eivät hahmota sitä samalla tavalla. Mikähän lienee syynä?
Viimeisin loistavuutemme
näyttää oleva se, että Suomea pidetään maailman tai ainakin OECD-maiden parhaan
sijoitusympäristönä. Tuttuina perusteina esitetään paljon käytettyjä:
koulutustasoa, vakiintunutta toimintaympäristöä, matalahkoa yritysverotusta jne.
Katsotaanpa miten
ulkomaiset investoinnit ovat hakeutuneet eri maihin. Seuraavan taulukon luvut
osoittavat kussakin maassa oleva kumulatiivisten investointien määrän suhteessa
BKT:seen
Maa
|
Ulkomaiset
investoinnit % BKT:sta
|
Sveitsi
|
135
|
Norja
|
43
|
Alankomaat
|
92
|
Tanska
|
35
|
Belgia
|
87
|
Itävalta
|
37
|
Kanada
|
59
|
Ruotsi
|
57
|
Suomi
|
34
|
Uusi-Seelanti
|
38
|
Tsekki
|
31
|
Unkari
|
31
|
Portugali
|
33
|
Lisäksi voidaan todeta,
että Suomen osalta ei ole toteutunut mitään lisäkasvua viimeisten vuosien
aikana.
Erilaiset investointien
ja muut toiminnan edullisuutta koskevat vertailut ovat (ainakin meidän
mielestämme) osoittaneet, että Suomeen kannattaa sijoittaa ja että Suomeen on
erittäin järkevää perustaa yrityksiä. Jostain syystä nämä vertailut ja omat
käsityksemme eivät näytä johtaneen investointien virtaan.
Tulee mieleen kaksi
vaihtoehtoa:
1. Joko
Ulkomaiset yritysjohtajat ovat tyhmiä, eivätkä
ymmärrä liiketoiminnasta riittävästi eivätkä omaa etuaan
2. tai
erilaisissa vertailuissa käytetyt mittarit,
jotka siis kuvaavat meidän erinomaisuuttamme, eivät olekaan merkitseviä yritysten tehdessä investointipäätöksiään.
Olen itse taipuvainen
valitsemaan vaihtoehdon 2.
Jos tämä on tilanne,
meidän on lopetettava itsetehostuksemme ja hekumointi jonkun tutkimuslaitoksen
meistä antamasta käsityksestä. Sen sijaan on tartuttava härkää sarvista ja
selvitettävä, miksi muut Pohjoismaat pärjäävät meitä paremmin tässä suhteessa.
Sen ohessa voidaan pohtia, miksi EU:n nousevat taloudet kuten Tsekki, Unkari ja
Portugali houkuttelevat sijoituksia saman verran kuin Suomikin.
Kuinka paljon
vaikuttavat esimerkiksi
- korkeahko henkilöverotus
- korkeahkot välilliset
verot
- ay-liikkeen
poikkeuksellisen suuri vaikutusvalta
- Venäjän naapuruus
- ilmasto
- suurehko julkisen
sektorin osuus
- viranomaisten ja säätelyn
määrä
- vähän urbanisoitunut yhteiskunta
- pitkät välimatkat
- liian korkea tai
alallisesti vinoutunut koulutus. Suomessa tehtaillaan tohtoreita kohta puoleen
lähes 2000 vuosittain. Onko heidän tohtorointialansa yhteiskunnan ja
yritystoiminnan kannalta optimaalinen? Onko heitä turhan paljon tai ovatko he
väärällä alalla?
Jonkinlainen selkeä
käsitys olisi hyvä löytää, ja jos investointeja ehkäisevä tekijä on sellainen johon
voidaan vaikuttaa, niin tehdään se. Venäjän naapuruuteen tai ilmastoon ei ratkaisua
ihan pikaisesti löydy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti