perjantai 12. toukokuuta 2017

Suomi = koko maailman Nanny

Nanny State Index kertoo, että Suomi on tarkastelluista maista ylivoimainen Nanny eli vapaasti käännettynä ”holhooja”. Suomessa on reilusti enemmän sääntelyä kuin muissa tarkastelluissa maissa.

Indeksi mittaa ravintoon, juomaan ja tupakointiin liittyvää rajoitusten ja holhouksen määrää yhteensä 28 maassa. Suomi on kirkas ykkönen indeksiluvulla 52 (hieman pyöristettynä). Toisena on UK (indeksi 37). Vähiten nannyilee Tšekki, jonka indeksiluku on vain 12.

Suomalaisessa holhoamisessa on tietysti ollut ja on edelleen hyvä tavoite: turvata mahdollisuus hyvään, onnelliseen ja terveeseen elämään.

Saavutetaanko tavoite holhoamalla?

Tutkin asiaa ottamalla mukaan Nanny State Indeksin ohessa sekä elinaikaodotteen että koetun terveyden. Laskin yhteen positiivisina tekijöinä elinaikaodotteen ja koetun terveyden.

Esimerkiksi Suomen osalta saamme:
- Elinaikaodote 81 vuotta
- Koettu terveys: 69 % kansalaisista on ilmoittanut kokevansa terveyden erittäin hyväksi tai hyväksi.
- Saamme positiiviseksi tulemaksi 81+69=150

Negatiivisena tekijänä on Nanny State Indeksin lukema eli Suomen osalta 52. Saamme holhouksen tehokkuusluvun vähentämällä positiivisesta tulemasta 150 Nanny State Index- luku 52. Suomen osalta siis:

150-52 = 98 = holhouksen tehokkuusluku.

Seuraavassa taulukossa on sama laskelma viidestä eniten holhousta edustavasta maasta. Maat ovat holhoamisjärjestyksessä eli Suomi on holhoavin ja Ruotsi on viidenneksi eniten holhoava maa.

Mitä alhaisempi holhouksen tehokkuusluku on, sitä tehottomampaa holhoaminen on ja päinvastoin. Alhainen tehokkuusluku osoittaa sen, että holhoamalla ei saada aikaan hyvää ja terveeksi koettua elämää.

Nannyilevimmät maat eli eniten holhoavat maat

Maa
Holhouksen tehokkuusluku
Suomi
98
UK
114
Irlanti
128
Unkari
100
Ruotsi
129

Suomen holhousvaltio ei siis ole kovinkaan tehokas. Verrattuna muihin holhoaviin maihin olemme Unkaria lukuun ottamatta selvästi jäljessä holhoamisen tehokkuudessa. Suurin selittävä tekijä onkin holhouksen suuri määrä Suomessa.

Kun tarkastelemme puolestaan vähiten holhoavia maita, saamme vastaavat luvut.
Tšekki on koko joukon vähiten holhoava maa ja Alankomaat viidenneksi vähiten holhoava maa:

Maa
Holhouksen tehokkuusluku
Tsekki
128
Saksa
130
Slovakia
126
Luxemburg
138
Alankomaat
142

Vähiten holhoavat maat pääsevät kaikki korkeaan holhouksen tehokkuuslukuun. Tämä tietysti johtuu ennen kaikkea holhouksen vähäisyydestä. Odotetussa elinajassa erot ovat kaikissa tarkastelluissa maissa suhteellisen pienet. Koetussa terveydessä eroja on hieman enemmän, esimerkiksi korkein koettu terveys on irlantilaisilla (83 % irlantilaisista pitää terveyttään erittäin hyvänä tai hyvänä). Vastaavasti vain 58 % unkarilaisista esittävät terveytensä olevan erittäin hyvä tai hyvä.

Kun otetaan lisäksi huomioon vielä nannyilyn aste eli indeksiluvun korkeus, joka Suomessa on siis 52 ja Tšekissä vain 12 sekä muiden maiden siinä välissä, ei voi todeta muuta kuin:

Lopetetaan jo ihmeessä tuo nannyily, ei siitä ole mitään hyötyä. Sillä vain rajoitetaan turhaan ihmisten omaa valinnan vapautta ja vastuuta omasta itsestään.


(Kun lisäksi tarkastellaan tupakoivien määrää väestöstä, alkoholin kulutusta, kännijuomista sekä ylipainoisuutta, voidaan todeta, että tiukan holhouksen Suomi ei pärjää kovinkaan hyvin.  Ylipainon suhteen liberaali  Alankomaat pesee Suomen kirkkaasti, kuten monet muutkin maat. Tupakoinnin suhteen Ruotsi ja Luxemburg  pärjäävät Suomea paremmin ja muutkin maat hengittävät niskaan. Alkoholin osalta erityisesti ns. kännijuominen on Suomessa erityinen probleema. Sama probleema vaivaa myös Luxemburgia ja Saksaa, jotka molemmat maat ovat liberaaleja alkoholin suhteen. Sen sijaan Unkari, Tšekki ja Slovakia ovat paljon matalammalla tasolla kännijuomisen suhteen, vaikka kaikki maat ovat alkoholin suhteen liberaaleja maita.) 

10 kommenttia:

  1. No kännijuomisenhan opetti suomalaisille nannyjen militanttisiipi, vuodesta 1919 alkaen. Sitä aikaisemminhan suomalaisista suurin osa oli täysin raittiita ja juopotkin nykyiseen verrattuna varsin kohtuullisia juomisessaan. (lähde: YLEn dokumenttiohjelma kieltolaista ja sen vaikutuksista)

    VastaaPoista
  2. VArmaankin näin on, kun se kerran on luotettavaakin luotettavammassa mediassa on kerrottu. Ainakin vaikuttaa siltä,että holhouksella ei sitä vähennetä Kannattaisiko kokeilla päinvastaista ? Se on toiminut useissa maissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Täytyi poistaa se aikaisempi versio, kun siitä tuli sekava, enkä nähnyt sitä ajoissa.

      Korjattu versio:
      YLEn kertomana asiasta tuli uskottava, koska se on valtakunnan virallinen propagandakanava ja jos se kertoo asioita, jotka eivät ole vallitsevaa politiikkaa puolustavia, niiden täytyy olla vahvasti perusteltuja. Siis uskottavia.

      En olisi uskonut sitä juttua, jos olisin lukenut sen MV-lehdestä, koska se olisi ollut sille sivustolle tyypillistä propagandaa tukeva väite.

      Olen kanssasi aivan samaa mieltä holhouksen hyödyttömyydestä. Halusin siinä ensimmäisessä kommentissa kertoa esimerkin tapauksesta, jossa holhous aiheutti jopa vahingollisia seurauksia.

      Poista
  3. Taitaa olla niin, että turha holhous usein aiheuttaa haitallisia seuraamuksia, koska jokaisen oma vastuu "karkaa". Tämä lienee suomalaisen yhteiskunnan suurimpia ongelmia tällä hetkellä ja todennäköisesti pitkälle tulevaisuuteen, ikävä kyllä. Toisaalta rajan vetäminen "turhan " ja tarpeellisen holhouksen välillä on tietysti melko hankalaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hullulta kuin se kuullostaakin, muualla maailmassa on saatu hyviä tuloksia keventämällä holhousta niissä asioissa, joita Suomessa ankarimmin holhotaan. Kun huumeidenkäytön holhoaminen lopetettiin Portugalissa, huumeidenkäyttö laski merkittävästi. Vapaamielisestä suhtautumisesta alkoholiin käy esimerkkinä koko Etelä-Eurooppa, missä haittavaikutukset ovat lievemmät kuin Suomessa. Ja niin edespäin.

      Poista
    2. (Muista) huumeista en sano mitään, mutta mitä alkoholiin tulee, niin se onko holhous turhaa vai tarpeen menee kyllä ohi pointin. Minusta asiaa on kysyttävä siltä kannalta, miten pitkälle tai laajalle ulottuvat täysivaltaisen ja oikeustoimikelpoisen aikuisen oikeudet päättää omista asioistaan. Jos niitä ei ole, niin lainsäätäjän tai viranomaisen velvollisuus on kai sitten tehdä päätökset lasten asemassa olevien ihmisten puolesta. Mutta jos ne oikeudet ovat voimassa, niin lainsäätäjän toimissa on kyse asettumisesta omahyväisesti ja ilman annettuja valtuuksia kanssaihmisten yläpuolelle heitä kontrolloimaan. Sellaisen jatkuminen loputtomiin on sietämätöntä ja se on lopetettava tarvittaessa voimatoimin.

      Poista
  4. Esittämässäni oli kyse holhouksesta( nannylyista) laajemminkin, ei pelkästään alkoholista tai huumeista. Mutta olen samaa mieltä siitä, että ihmisen valinnan vapuden rajoittaminen on yläpuolelle asettumista. Ihmeen kauan me vain täällä kotomaassa hyväksymme tällaisen sekä alistumme siihen. Vai onko holhouskulttuuri tehnyt meistä" munattomia " alistujia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkoholiin ja muihin huumeisiin tartuin tietenkin siksi, että ne ovat tuon Nannyindeksin kriteerit ja selkeimmin näkyvissä oleva holhouksen muoto. Suomessa on monia muitakin tapoja rajoittaa alamaisten elämää, mutta ne ovat paremmin piilossa.

      Poista
  5. Tuo piilossa oleva tai melkein piilossa oleva holhous on mielestäni se suuri ongelma, koska se passivoittaa meitä ja vie meiltä vastuun omasta elämästämme. Valinnanvapaus olisi usein aika hieno juttu. Mutta siihen tulisi liittyä myöskin vastuun omista valinnoista.

    VastaaPoista