Suomalaisten asemasta maailman vaurauden
jakautumisessa kertoo karua kieltä Allianzin julkaisema Global Wealth Report
2016. Aikaisemmin on selvästi tullut esiin se, että me suomalaiset olemme
jäljessä muiden kehittyneiden maiden vauraudesta. Olemme olleet milloin
Pohjolan Japani ja milloin missäkin asiassa maailman paras. Parhaillaan
hehkutetaan talouskasvua ja mietitään jo, mihin sen tuoma vauraus tuupataan.
Kuten Kekkonen jo aikoinaan sanoi: Olisiko
maallamme malttia vaurastua?
Global Wealth Report 2016 mittasi vaurautta netto-omaisuudella
euroissa per sierainpari. Allianzin raportin mukaan vauraita maita, jotka ovat
meitä edellä ovat:
Ylin kasti USA ja
Sveitsi netto-omaisuus yli 170.000 €
II kasti netto-omaisuus yli 80.000 €
mutta alle 100.000 €/henkilö
Belgia
Kanada
Tanska
Japani
Alankomaat
Uusi-Seelanti
Singapore
Ruotsi
Taiwan
UK
Suomen menestystarinaa hehkutettaessa on syytä huomata
Singaporen ja Taiwanin mahtava nousu varallisuuden suhteen. Näiden maiden
lähtökohdat olivat toisen maailmansodan jälkeen ainakin yhtä heikot kuin
Suomen.
III kasti yli
50.000€ mutta alle 80.000 €
Itävalta
Saksa
Israel
Italia
Ranska
Australia
Alle 50.000 rajan jää Irlanti, jonka henkilöiden
varallisuus on keskimäärin runsaat 45.000 €
Lopuksi Suomi. Rakkaan 100-vuotta täyttävän
neitomme meille tuottama vauraus keskimääräistä suomalaista kohti on vain
hieman vajaa 29.000 €. Suomen kanssa samassa kastissa ovat mm. Espanja ja
Etelä-Korea.
Herää kysymys: Miten tässä nyt näin on käynyt?
Mihin se Suomen menestystarina on hävinnyt? Ainakaan se ei näy vauraudessa.
Kun nyt puhutaan taakanjaosta pakolaisten osalta,
eikö tuo keskimääräinen varallisuus olisi maan asukaslukua oikeudenmukaisempi
jakoperuste?
(Kun nyt jälleen vaaditaan tuloeroja tasaavaa
politiikkaa, niin onko siis vihervasemmiston mielestä parempi, että tulonjako
on tasainen ja kaikki olemme yhtä köyhiä? Suuressa osassa meitä vauraampia
maita on Suomea suuremmat tuloerot.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti