perjantai 16. joulukuuta 2016

Onko tuloerojen kaventamisessa järkeä?

Tuloerot herättävät paljon sekä tunne- että asiaperäisiä mielipiteitä. Osa ajattelee, että tuloerojen on oltava mahdollisimman pienet, jolloin sen seurauksena syntyy hyvä ja tasapainoinen yhteiskunnallinen tilanne, ja jolloin tämä tasainen tulonjako synnyttää lisää vaurautta. Toinen osa näkee, että tuloerot aiheutuvat ponnisteluiden kautta syntyvistä tuloista. Jos tuloerot ovat turhan pienet, taloudellinen toiminta jähmettyy ja tätä kautta kaikkien tulot jäävät alhaisemmiksi.

Mikään taho ei kuitenkaan tuo esiin näkemystään siitä, minkäsuuruiset tuloerot olisivat optimaaliset yhteiskunnan taloudellisen toimeliaisuuden kannalta.

Käytännössä tuloeroja tasataan verotuksen ja tulonsiirtojen avulla.

Halusin kantaa korteni kekoon ja tutkin hieman Maailman Pankin tilastoja, joissa on listattu eri maiden osalta sekä BKT/asukas että tulojen tasaisuutta kuvaava GINI-indeksi. Valitettavasti joidenkin taloudellisesti kohtuullisen vauraiden maiden osalta GINI-indeksiä ei kuitenkaan löytynyt. Nämä maat ovat kuitenkin mukana luettelossa antamaan käsitystä maailman maiden ”järjestyksestä”, kun ne asetetaan rankingiin paljon käytetyn mittarin eli BKT/asukas mukaan. Lukuja on hieman pyöristetty, ja ne ovat kansainvälisiä dollareita.

Maa
BKT/asukas
Gini-indeksi
1. Qatar
144.000
41
Macao
111.000
35
Luxemburg
102.000
35
Singapore
85.200
-
Kuwait
71.000
-
Brunei
71.000
-
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
70.000
-
Norja
62.000
26
Sveitsi
61.000
32
10. HongKong
57.000
54
USA
56.000
41
Irlanti
55.000
33
Saudi-Arabia
53.000
-
Alankomaat
49.000
28
Itävalta
48.000
31
Saksa
47.000
31
Bahrain
47.000
-
Islanti
47.000
27
Tanska
47.000
29
20.Ruotsi
46.000
27
Australia
46.000
35
Kanada
44.000
34
Belgia
44.000
28
UK
41.000
33
25. Suomi
41.000
27
Ranska
40.000
33
Uusi-Seelanti
37.000
40

Kumpaa tulonjakokäsitystä taulukon tiedot tukevat? Ovatko pienten tuloerojen maat vaurauden kärjessä? Vaiko suurten tuloerojen maat?

Jos lähdetään siitä, että gini-indeksin tulee olla alle 30, se tukee ensimmäistä näkemystä eli että pienehköt tuloerot tuottavat kasvavaa vaurautta. Vastaavasti gini-indeksin ollessa yli 30 voidaan vedota siihen, että tuloeroa tuleekin olla ja sen voidaan antaa kasvaa, koska tämä puolestaan tuottaa kasvavaa vaurautta kaikille.

Maat, joissa Gini-indeksi on 30 tai alle:
Norja, Alankomaat, Islanti, Tanska, Ruotsi, Belgia ja Suomi

Kaikki loput maat kuuluvat kategoriaan jossa gini-indeksi yli 30. Lasken näihin kuuluvaksi myös ne maat, joiden osalta ei löytynyt riittävän tuoretta tietoa. Tämän voinee perustellusti tehdä, kun katsoo näiden maiden yhteiskunnallista rakennetta ja vertaa näitä maita lähellä olevien verrokkien tilannetta: esimerkiksi Macao, Hongkong ja Singapore sekä Qatar, Kuwait, Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia.
Suurimmassa osassa luettelon vauraista maista on suurehkot tai jopa suuret tuloerot. Onko siis alhaisten tuloerojen vaatimus tai halu pelkkää hömppää? Mihin tämä (tunnetasolla oikein mukavan tuntuinen ajatus) perustuu?

Jatketaanpa hieman ja lasketaan, mikä on keskimääräinen BKT/asukas sekä niissä maissa, jossa Gini-indeksi on 30 tai alle sekä niissä maissa, joissa se on yli 30.

Gini-indeksi 30 tai alle: BKT/asukas = 48.000
Gini-indeksi yli 30: BKT/asukas = 64.000

Suurempien tuloerojen maat päihittävät siis melko selvästi alhaisempien tuloerojen maat. Niiden keskimääräinen BKT/asukas on kolmanneksen suurempi kuin alhaisen tuloeron maiden ryhmällä on.



Onko siis alhaisten tuloerojen vaatimus pelkästään vasemmistolaisen propagandan märkä uni, jolla höynäytetään äänestäjiä? Ovatko pohjoismaiden tuloerot jo turhankin alhaiset, jolloin meidän tulisi hyväksyä se, että tuloerojen tuleekin antaa kasvaa ja tavoitella gini-indeksille esimerkiksi tasoa 33–35?


Olisiko niin, että vihervasemmiston edustajien, jotka jatkuvasti pajattavat tuloerojen kasvua vastaan, tulisikin keskittyä nauttimaan hieman katajanmarjajuomaa (myöskin GIN) ja saada tämän avulla realistisempi käsitys tuloerojen merkityksestä ja siitä, miten tuloerojen kasvu nykyiseltä tasoltaan voisikin itse asiassa parantaa Suomen taloudellista tilannetta kaikkien osalta? Olisiko parempi tavoitella gini-indeksille lähempänä samaa tasoa olevaa lukua kuin on lievemmän version Beefeaterissa (40 %), mieluummin kuin lakkaliköörin tasoa olevaa gini-indeksilukua (21 %)?


2 kommenttia:

  1. Taulukosta pitäisi kymmenen kärki oikeastaan kokonaan jättää huomiotta ja vertailla vain sen alle jääviä maita, koska nuo kymmenen parasta ovat lähes kaikki öljynviejämaita tai finanssikeskuksia, eli niihin virtaa jatkuvasti suhteettoman paljon ulkomaista rahaa. Tuloerot eivät siis ole merkittävin tai ainakaan ainoa suurta vaurautta selittävä tekijä niissä.

    Itse tuloeroista sanoisin, että kun vasemmisto marisee niistä, he puhuvat oikeastaan asian vierestä. Eihän sillä ole normaalin työväen edustajan kannalta mitään väliä, paljonko häntä enemmän joku pörssimeklari tai plastiikkakirurgi tienaa. Väliä on vain sillä, että pystyykö duunari kustantamaan itselleen kohtuullisen mukavan elämän tekemällään työllä.

    Amerikkaahan kehutaan usein suurten tuloerojen ja suuren vaurauden maana. Alaluokille tämä usein tarkoittaa sitä, että he joutuvat tekemään kahta työtä, koska yhdestä minimipalkkatyöstä ei tienaa riittävästi elämiseen. Joskus 2000-luvun alussa McDonaldsin New Yorkin -osasto perusteli matalaa palkkatasoaan ihan suoraan siten, että heidän maksamillaan palkoilla ei ole tarkoituskaan tulla toimeen, koska he olettavat, että heidän työntekijöillään on toinenkin työ.

    Itse olen siis sitä mieltä, että aivan sama, kuinka isoiksi tuloerot kasvavat, kunhan ei mennä tuollaiseen, vaan alaraja pidetään järkevänä.

    Ai niin, noista vasemmistolaisista vielä. Syy, miksi he valittavat tuloeroista, on se, että vasemmistolaisessa käsityksessä kaikki raha on yhteiskunnan rahaa. Jos yksilöllä on henkilökohtaista omaisuutta, se johtuu siitä, että yhteiskunta on sen hänelle antanut (eli käytännössä pidättäytynyt verottamasta sitä pois). Tästä perspektiivistä katsoen tosiaankin näyttäisi siltä, että tuloerot pitää poistaa, koska onhan se nyt väärin, että yhdelle annetaan enemmän yhteiskunnan varoja kuin toiselle. Tajusin tämän asian silloin pari vuotta sitten, kun puhuttiin, että valtion pitäisi tehdä säästöjä, ja vasemmistolaiset ehdottelivat veronkorotuksia kutsuen niitä ihan pokkana säästöiksi. Joo, jos kaikki raha on yhteiskunnan rahaa, kyllähän silloin yhteiskunta säästää, jos se verotusta tiukentamalla vähentää kansalaisille antamaansa rahaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseäni kiinnostaa tuo Singapore ja sen valtava kehittyminen muutamassa vuosikymmenessä tuollaiseen talouskuntoon. Esittämäni lähtökohtana on nimenomaan se, että tuloerojen suuruus ei estä vaurastumista eikä tuloerojen alhaisuus takaa sitä.
      Mitä tulee tuohon vihervasemmiston käsitykseen,kenen raha yhteiskunnassa pyörii, niin verokeskustelu sen helposti selvittää. Esimerkiksi se, ettei veroteta jotakin, onkin verotuki. Myös se, jos verojen määrää alennetaan, on kustannus yhteiskunnalle.Kolmas tekijä on se, kun pohditaan jonkin veron muuttamista( alentamista), niin tämä ei saisi vaikuttaa verojen kokonaistuottoon.Siis jos alennetaan veroa A,tulee korottaa veroa B, että julkisen vallan tulot pysyvät samana. Ei siis oleihme, että verojärjestelmämmeon todella antiikkinen ja jäykkä.

      Poista