Muutama kysymys Sanni Grahn-Laasoselle

Nyt on taas se aika, että

- otetaan vakavasti (opetusministeri etunenässä)

- asetetaan työryhmiä

- julkistetaan uudet opetussuunnitelmat

- meillä on maailman parhaat opettajat (opetusministeri lähes jokaisella eduskunnan kyselytunnilla)

- ja taas otetaan vakavasti

- otetaan vakavasti myös se, että perhetausta vaikuttaa Pisa-menestykseen. (Itse olisin enemmän huolestunut, jos perhetausta ei vaikuttaisi, koska silloin eläisimme valtiojohtoisessa yhteiskunnassa, jossa vanhempien ja perheen merkitys olisi minimoitu. Maineikkaita tällaisia yhteiskuntia ovat olleet antiikin Sparta, Neuvostoliitto, Natsi- Saksa, DDR ja vielä jollakin tavalla voimissaan oleva Pohjois-Korea. Kannattaako näitä seurata?)

Kyseessähän on tietysti muutaman vuoden välein tehtävän Pisa-tutkimuksen tulosten pyörittely sekä mediassa että poliitikkojen puheissa. Opetusministeri on aivan oikeassa, että vakavat asiat täytyy ottaa vakavasti. Mutta mitä muuta tämän vakavasti ottamisen tulisi myös sisältää kuin tavanomaisen scheissen suoltamista.

Sen tulisi ehdottomasti sisältää opiksi ottamisen elementti.

Keneltä?

Tietysti parhaalta eli tässä tapauksessa Singaporelta.

Sen sijaan, että opetustoimemme koettaa epätoivoisesti myydä (koko ajan laskevaa osaamistamme) esimerkiksi Saudi- Arabiaan, voisiko se koettaa selvittää, miksi Singapore on niinkin ylivoimainen kuin se on Pisa-tuloksissa. 

Singapore: 552

Suomi: 523

Singapore on selvästi Suomea edellä kaikissa kolmessa tutkitussa Pisa-alueessa eli luonnontieteissä, lukutaidossa sekä matematiikassa. Taulukossa on esitetty näiden kolmen alueen keskiarvo, joka on Singaporen eduksi melkoisesti. Esimerkiksi matematiikassa Singapore on edellä Suomea yhtä paljon kuin Suomi sellaisia matematiikan suurvaltoja kuin Kreikka, Kroatia ja Romania.

Seuraavassa vertaillaan Pisa-tulosten taustalla olevia tekijöitä:

	Singapore	Suomi
Koulutusmenot / BKT %	3,1	7,2
Koulutusmenot / opiskelija € peruskoulu	8.100	8.200
Naisten osuus työvoimasta	44	48
Oppilaita / opettaja kpl	17	13
Työttömyysaste %	3	9
BKT / asukas ostovoimakorjattu USD	85.200	40.600
Gini-indeksi	46	27

Singapore käyttää merkittävästi vähemmän rahaa koulutusmenoihin kuin Suomi, kun tarkastellaan koulutusmenojen osuutta suhteessa BKT:een. Lähes saman verran käytetään euroja peruskoulutukseen molemmissa maissa. Singapore on merkittävästi edellä Suomea kun katsotaan sekä BKT/asukas että työttömyysastetta. Naisten osuus työvoimasta on Singaporessa hieman Suomea alhaisempi.

Merkittävä ero on opettajien määrässä suhteessa opiskelijoiden määrään. Singaporessa on paljon suuremmat ryhmäkoot kuin Suomessa.

Talousmittareista on tulonjakoa kuvaava Gini-indeksi Suomen vahvuus Singaporeen nähden. Singaporessa tulonjako on selvästi Suomea epätasaisempi. Olemme selkeästi köyhempiä, mutta onneksi tämä köyhyys jakautuu tasaisemmin. Kiitos siitä.

Muutama kysymys opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle vakavasti otettavaksi:

1. Olisiko aihetta aikuisten oikeasti selvittää, miksi Singaporessa todellisuudessa on maailman parhaat opettajat?

2. Olisiko aiheellista selvittää,

- montako tuntia opiskelijat tekevät vuosittain koulutyötä

- montako tuntia opettajat tekevät vuosittain opetustyötä

- mikä on opettajien ikäjakautuma sekä Singaporessa että Suomessa

- mikä on opettajien sukupuolijakautuma sekä Singaporessa että Suomessa (selvyyden vuoksi tässä kannattanee käyttää perinteisiä  käsitteitä ’nainen’ ja ’mies’)

- miten opettajat saavat opiskelijat työskentelemään tavoitteidensa eteen?

3. Voisitteko antaa oman jakkaranne singaporelaiselle opetusministerille, jolla on jo näyttöä onnistumisesta ja itse luopua tehtävästä? (siis ulkoistaisitte tuon tehtävän? Kyllähän sivistyspuolueen edustajan tulee antaa oman edun väistyä yhteiseksi hyväksi)