Vaikuttaako maan koko ja asukastiheys pärjäämiseen?

Suomen yhteiskunnan ja talouden toiminnallinen tehokkuus kasvaa, mikäli keskitämme toimintaamme alueellisesti erittäin merkittävässä määrin. 

Perusteluna seuraavat luvut Euroopan menestyneistä maista. Huomatkaa, että kaikissa maissa BKT €/asukas on selvästi Suomen vastaavaa lukua suurempi (10–50 % korkeampi), poikkeuksena ovat Slovakia ja Tšekki, jotka on otettu mukaan Euroopan nousevina tähtinä.

Taulukossa on esitetty verrokkimaiden pinta-ala, asukastiheys sekä tuotannon rakenne. Ruotsi ja Norja on tehty verrannolliseksi Mini-Suomelle.

Mini-Ruotsi käsittää sen osan Ruotsista, joka sijaitsee Tukholman eteläpuolella. Tällä alueella asuu 82 % ruotsalaisista ja tämä alue tuottaa 85 % koko Ruotsin BKT:sta. Lisäksi koko Mini-Ruotsi sijaitsee Suomen eteläpuolella.

Mini-Norja käsittää eteläisemmän osan Norjasta eli ulkopuolelle on jätetty Trondelagen ja Nord-Norge. Tämä alue sijaitsee suunnilleen Tampere-Jyväskylän puolivälin eteläpuolella, jos Suomea käytetään verrokkina. Mini-Norjan alueella asuu 82 % väestöstä ja se tuottaa noin 85 % koko Norjan BKT:sta.

Maa	Pinta-ala km²	Asukkaita/ km²	Palveluiden osuus %	teollisuuden osuus %	Maatalouden osuus %
Alankomaat	42.000	400	72	25	3
Irlanti	70.000	69	69	29	2
Itävalta	84.000	101	68	30	2
Belgia	30.000	370	77	22	1
Sveitsi	41.000	200	73	26	1
Tanska	43.000	135	77	22	1
Nyky-Suomi	338.500	16	66	30	4
Slovenia	20.000	105	66	31	2
Tšekki	79.000	140	61	37	2
Mini-Ruotsi	150.000	53	72	26	2
Mini-Norja	169.000	25	58	39	3

Taulukon lukujen perusteella voi tehdä seuraavanlaisia päätelmiä:

1. Tehokas, toimiva kansantalous saadaan aikaan sopivan pienellä maapinta-alalla.
2. Tehokas ja toimiva talous saadaan aikaan riittävällä asukastiheydellä.
3. Tehokas ja toimiva nykytalous vaatii tuotantorakenteen muuttamista: alkutuotannon osuuden ja teollisuuden osuus olisi oltava jonkin verran alle 30 % ja palveluiden osuuden tulee kasvaa mielellään reippaasti yli 70 %:n. Merkittävän poikkeuksen, tosin menestyneen, tekee Norja. Sen tuotantorakennetta selittää toisaalta öljyteollisuus ja toisaalta valtavat vesivoimavarat, jonka varaan on rakennettu paljon energiaa vaativaa teollisuutta.
4. Toimivan ja tehokkaan talouden kehittymistä edesauttaa edellä olevien tekijöiden vaikutus julkisinvestointien ja julkiskulutuksen tehokkuuteen. Kaiken infran sekä kaiken toiminnan pyörittämiseen tarvitaan vähemmän euroja kuin laajan ja harvaan asutun maan vastaaviin menoihin.
5. Nyky-Suomen maatalouden osuus on liian suuri ja palveluiden osuus turhankin pieni. Kuten taulukko osoittaa, muistutamme paljon Sloveniaa taloutemme rakenteen osalta.
6. Jos otamme pohjaksi edellisen kirjoitukseni Mini-Suomen luvut, saamme tulokseksi: Mini-Suomi: maapinta-ala 56.000 km², asukastiheys 60 asukasta/km² ja se tuottaa 69 % koko Suomen BKT: sta.

Näiden lukujen perusteella Mini-Suomi pärjää kohtuullisen hyvin eurooppalaisessa vertailussa. Jos keskittäisimme koko Nyky-Suomen tässä esitettyyn Mini-Suomeen, olisi asukastiheys lähes 100 asukasta/km². Mini-Suomen perusluvut olisivat eurooppalaista keskitasoa.

Nyt kun olemme tekemässä vuosisadan uudistuksia sekä hallinnon rakenteiden että sotepalveluiden osalta, olisi äärettömän tärkeää, että keskustelisimme ja pohtisimme

kuinka laajaan maahan ja sen palvelullistamiseen meillä oikeastaan on varaa seuraavien vuosikymmenten aikana?

On aivan sama, kuka nämä palvelut tuottaa, sillä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Mutta erittäin suuri merkitys on sillä, onko meillä suuri Suomi vai Mini-Suomi, josta meidän tulee huolehtia ja minkä kulut maksaa.

Jos ajattelemme Mini-Suomea eli tuota 56.000 km²:n aluetta ja jaamme sen suoraan aikaisemmin esittämääni kuntamäärään eli 20, olisi yhden kunnan keskikoko 2.800 km². Kunta olisi tällöin runsaat 52 km kanttiinsa ja täten pisimmätkin matkat kuntakeskukseen olisivat vain noin 50 km. Väitän, että tällä kuntarakenteella ja kuntakoolla olisi ns. peace of cake rakentaa tehokas, toimiva sekä kohtuuhintainen julkistalous, hyvin toimivan yksityistalouden lisäksi. Meillä olisi euroja rakentaa kaikki tarvittava infra, muut julkiset palvelut sekä kaikki tarvittava. Yksityistalouden puolella tuotteiden ja palveluiden kustannukset ja tätä kautta hinnat alenisivat, koska toiminta tehostuu ja markkinoiden keskikoko kasvaa asukastiheyden kasvaessa. Totta kai julkistalouden kulujen alentuminen vaikuttaisi myös tuotteiden ja palveluiden hintaa alentavasti.

Ellemme ota tätä asiaa riittävän vakavasti ja kuvittelemme silti pärjäävämme, kannattaa meidän kaikkien alkaa uskoa todella merkittävään ilmastonmuutokseen ja siihen, että pääsemme pohjoiselle merelle hyödyntämään siellä olevia luonnonvaroja. 

Olisiko paikallaan rakentaa temppeli omalle muinaiselle Ukko-jumalallemme ja pyytää, että hän lämmittäisi ilmastoamme sopivasti?

Yhteiskunta- ja taloustutkijoille kysymys:

Norja ja Ruotsi ovat pärjänneet selkeästi Suomea paremmin. Voiko pärjääminen johtua myös siitä, että Norja ja Ruotsi eivät ole haaskanneet eurojaan turhaan pohjoisiin osiin kuten Suomi?

Vaikuttaa siltä, että Norjassa ja Ruotsissa ei poliitikoilla ole mitään hokemaa ”pidetään koko maa asuttuna” ja ” kaikilla samanlaiset palvelut” niin kuin meillä Suomessa on.