Suomen yhteiskunnan ja
talouden toiminnallinen tehokkuus kasvaa, mikäli keskitämme
toimintaamme alueellisesti erittäin merkittävässä määrin.
Perusteluna seuraavat
luvut Euroopan menestyneistä maista. Huomatkaa, että kaikissa maissa BKT
€/asukas on selvästi Suomen vastaavaa lukua suurempi (10–50 % korkeampi), poikkeuksena
ovat Slovakia ja Tšekki, jotka on otettu mukaan Euroopan nousevina tähtinä.
Taulukossa on esitetty
verrokkimaiden pinta-ala, asukastiheys sekä tuotannon rakenne. Ruotsi ja Norja on
tehty verrannolliseksi Mini-Suomelle.
Mini-Ruotsi käsittää sen
osan Ruotsista, joka sijaitsee Tukholman eteläpuolella. Tällä alueella asuu 82
% ruotsalaisista ja tämä alue tuottaa 85 % koko Ruotsin BKT:sta. Lisäksi koko
Mini-Ruotsi sijaitsee Suomen eteläpuolella.
Mini-Norja käsittää
eteläisemmän osan Norjasta eli ulkopuolelle on jätetty Trondelagen ja
Nord-Norge. Tämä alue sijaitsee suunnilleen Tampere-Jyväskylän puolivälin
eteläpuolella, jos Suomea käytetään verrokkina. Mini-Norjan alueella asuu 82 %
väestöstä ja se tuottaa noin 85 % koko Norjan BKT:sta.
Maa
|
Pinta-ala km²
|
Asukkaita/ km²
|
Palveluiden osuus %
|
teollisuuden osuus %
|
Maatalouden osuus %
|
Alankomaat
|
42.000
|
400
|
72
|
25
|
3
|
Irlanti
|
70.000
|
69
|
69
|
29
|
2
|
Itävalta
|
84.000
|
101
|
68
|
30
|
2
|
Belgia
|
30.000
|
370
|
77
|
22
|
1
|
Sveitsi
|
41.000
|
200
|
73
|
26
|
1
|
Tanska
|
43.000
|
135
|
77
|
22
|
1
|
Nyky-Suomi
|
338.500
|
16
|
66
|
30
|
4
|
Slovenia
|
20.000
|
105
|
66
|
31
|
2
|
Tšekki
|
79.000
|
140
|
61
|
37
|
2
|
Mini-Ruotsi
|
150.000
|
53
|
72
|
26
|
2
|
Mini-Norja
|
169.000
|
25
|
58
|
39
|
3
|
Taulukon lukujen
perusteella voi tehdä seuraavanlaisia päätelmiä:
- Tehokas, toimiva kansantalous saadaan aikaan sopivan pienellä maapinta-alalla.
- Tehokas ja toimiva talous saadaan aikaan riittävällä asukastiheydellä.
- Tehokas ja toimiva nykytalous vaatii tuotantorakenteen muuttamista: alkutuotannon osuuden ja teollisuuden osuus olisi oltava jonkin verran alle 30 % ja palveluiden osuuden tulee kasvaa mielellään reippaasti yli 70 %:n. Merkittävän poikkeuksen, tosin menestyneen, tekee Norja. Sen tuotantorakennetta selittää toisaalta öljyteollisuus ja toisaalta valtavat vesivoimavarat, jonka varaan on rakennettu paljon energiaa vaativaa teollisuutta.
- Toimivan ja tehokkaan talouden kehittymistä edesauttaa edellä olevien tekijöiden vaikutus julkisinvestointien ja julkiskulutuksen tehokkuuteen. Kaiken infran sekä kaiken toiminnan pyörittämiseen tarvitaan vähemmän euroja kuin laajan ja harvaan asutun maan vastaaviin menoihin.
- Nyky-Suomen maatalouden osuus on liian suuri ja palveluiden osuus turhankin pieni. Kuten taulukko osoittaa, muistutamme paljon Sloveniaa taloutemme rakenteen osalta.
- Jos otamme pohjaksi edellisen kirjoitukseni Mini-Suomen luvut, saamme tulokseksi: Mini-Suomi: maapinta-ala 56.000 km², asukastiheys 60 asukasta/km² ja se tuottaa 69 % koko Suomen BKT: sta.
Näiden lukujen
perusteella Mini-Suomi pärjää kohtuullisen hyvin eurooppalaisessa vertailussa.
Jos keskittäisimme koko Nyky-Suomen tässä esitettyyn Mini-Suomeen, olisi
asukastiheys lähes 100 asukasta/km². Mini-Suomen perusluvut olisivat
eurooppalaista keskitasoa.
Nyt kun olemme tekemässä
vuosisadan uudistuksia sekä hallinnon rakenteiden että sotepalveluiden osalta,
olisi äärettömän tärkeää, että keskustelisimme ja pohtisimme
kuinka laajaan maahan ja sen palvelullistamiseen meillä
oikeastaan on varaa seuraavien vuosikymmenten aikana?
On aivan sama, kuka nämä
palvelut tuottaa, sillä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Mutta erittäin suuri
merkitys on sillä, onko meillä suuri Suomi vai Mini-Suomi, josta meidän tulee
huolehtia ja minkä kulut maksaa.
Jos ajattelemme Mini-Suomea
eli tuota 56.000 km²:n aluetta ja jaamme sen suoraan aikaisemmin esittämääni
kuntamäärään eli 20, olisi yhden kunnan keskikoko 2.800 km². Kunta olisi
tällöin runsaat 52 km kanttiinsa ja täten pisimmätkin matkat kuntakeskukseen
olisivat vain noin 50 km. Väitän, että tällä kuntarakenteella ja kuntakoolla
olisi ns. peace of cake rakentaa tehokas, toimiva sekä kohtuuhintainen
julkistalous, hyvin toimivan yksityistalouden lisäksi. Meillä olisi euroja
rakentaa kaikki tarvittava infra, muut julkiset palvelut sekä kaikki tarvittava.
Yksityistalouden puolella tuotteiden ja palveluiden kustannukset ja tätä kautta
hinnat alenisivat, koska toiminta tehostuu ja markkinoiden keskikoko kasvaa
asukastiheyden kasvaessa. Totta kai julkistalouden kulujen alentuminen
vaikuttaisi myös tuotteiden ja palveluiden hintaa alentavasti.
Ellemme ota tätä asiaa
riittävän vakavasti ja kuvittelemme silti pärjäävämme, kannattaa meidän
kaikkien alkaa uskoa todella merkittävään ilmastonmuutokseen ja siihen, että
pääsemme pohjoiselle merelle hyödyntämään siellä olevia luonnonvaroja.
Olisiko
paikallaan rakentaa temppeli omalle muinaiselle Ukko-jumalallemme ja pyytää,
että hän lämmittäisi ilmastoamme sopivasti?
Yhteiskunta- ja
taloustutkijoille kysymys:
Norja ja Ruotsi ovat
pärjänneet selkeästi Suomea paremmin. Voiko pärjääminen johtua myös siitä, että
Norja ja Ruotsi eivät ole haaskanneet eurojaan turhaan pohjoisiin osiin kuten
Suomi?
Vaikuttaa siltä, että
Norjassa ja Ruotsissa ei poliitikoilla ole mitään hokemaa ”pidetään koko maa
asuttuna” ja ” kaikilla samanlaiset palvelut” niin kuin meillä Suomessa on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti