Suomalaisen yhteiskunnan kipukohteet Osa 5

Suomalaisen talouden ahdinkoon eräs syy on työmarkkinoiden heikko toiminta.

Tulevaisuuden työmarkkinoiden tulee olla joustavat - työn sisällön ja työn luonteen muuttuminen edellyttävät suuria asenteellisia muutoksia sekä työntekijöiltä että työnantajilta. Myös kotitalouden ns. palkanansaintamallin on muututtava. Enää ei voida lähteä siitä, että ns. kokoaikainen ja jatkuva työsuhde on työmarkkinoiden perusmalli. On löydettävä selkeitä ja helppoja palkanansaintakeinoja ja -tapoja, jotka turvaavat joko yksin tai yhdessä julkisyhteisön antaman lisäosan kanssa riittävän ansiotason elämiselle.

Kun aikaisemmissa osissa esittämäni muutokset on tehty, voidaan seuraavaksi tehdä työmarkkinareformi. Se edellyttää kuitenkin vielä yhtä palasta, joka on ns. negatiivinen tulovero. Siinä asetetaan aikaisemmin esitetty 20.000 euron raja. Eli vasta 20.000 €:n tulojen jälkeen aletaan maksaa tuloveroa (10 %:n tasavero). Alle tämän tulorajan jäävä henkilö saa taloudellista tukea siten, että hänen tulonsa ovat tuon 20.000 € vuodessa. Tämä mahdollistaa sen, että osa-aika tekemisen määrä voi kasvaa ja työntekijän kannattaa ottaa työtä vastaan.

Työmarkkinoiden toiminnan perusajatuksena on, että mitä vapaampi on työntarjonta ja mitä vapaampi on työn kysyntä, sitä enemmän molempia eli sekä työntarjontaa että työnkysyntää on, suomeksi siis yritystoimintaa ja työpaikkoja. Sosialistinen malli (Neuvostoliitto ja DDR) sekä puolisosialistinen malli (Suomi) on kokeiltu ja ei-niin-kovin-hyviksi havaittu.

Esitykseni mukaan työmarkkinoiden toiminnan pääperiaatteet ovat:

• Työnantajana voi toimia jokainen oikeustoimikykyinen ihminen (siis yli 18-vuotias) ja yhteisö (= juridiikassa oikeushenkilö).

• Työntekijänä voi toimia jokainen yli 15-vuotias ihminen.

• Työntekijä ja työnantaja tekevät sopimuksen, jonka perusteella syntyy työsopimus vain silloin, jos sopimus on tarkoitettu työsopimukseksi. Työsopimuksessa sovitaan työsuhteen perusehdot eli molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet kuten työaika ja sen ajankohta, palkkaus, tehtävät, työntekopaikka, vuosilomat sekä työsopimuksen päättämisen perusteet ja molemminpuolinen irtisanomisaika.

• Työn tarjoaja voi tehdä yksityishenkilön kanssa myös muunlaisia sopimuksia tekemisestä ja toiminnasta, joissa sopimusvapauden mukaisesti voidaan sopia tekemisen sisältö sekä kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet.  Nämä eivät ole työsopimuksia vaan tavallisia varallisuusoikeudellisia sopimuksia, joihin ei sovelleta työoikeudellisia säännöksiä. Tämä johtaa siihen, että sekä yritykset että yksityishenkilöt voivat ostaa palvelutoimintaa eli tekemistä yksityishenkilöiltä eikä tarvitse silti ryhtyä työnantajaksi ja joutua työlainsäädännön velvoitteiden alle.

• Työlainsäädäntö kehitetään sisällöltään vastaamaan ns. minimisääntöperiaatetta, jolloin lainsäädäntöä tarvitaan merkittävästi vähemmän ja se määrittää vähimmäisvaatimustasot. Säännöstö keskittyy ennen kaikkea turvaamaan työsuojelulliset ja työturvallisuuteen liittyvät seikat ja perhevapaat, joista jälkimmäisten käyttö jätetään yksinomaan perheiden omaan harkintaa

Työlainsäädäntöön tehdään esimerkiksi seuraavanlaisia muutoksia (asiat ovat kohtalaisen yleisellä tasolla): 

• Työsopimuslaki määrittää yleisenä mallina työsopimuksen sisällön, vähimmäisansiotason sekä sen, miten työsopimuksien riitaisuudet ratkotaan. Mitään rajoitteita määräaikaisiin, osa-aikaisiin työsopimuksiin ei ole. Työsopimuksissa voidaan käyttää enintään 6 kuukauden koeaikaa.

• Työaikalaki määrittää vain vuosityöajan enimmäismäärän, joka sisältää sekä tavanomaisen työn että ylityöt. Mitään jaottelua ilta-, sunnuntai - tai muuhun työhön ei ole. Vuosityöaika on enintään 1.700 tuntia vuodessa.

• Työturvallisuuslaki asettaa työnantajalle selkeän ja yksiselitteisen vastuun työturvallisuudesta ja työsuojelusta, lisäksi sen mukaan työntekijät voivat valita itselleen työsuojelua edistävän henkilön, jolla on oikeus vaatia työsuojelullisia toimenpiteitä. Siinä määritetään myös työsuojeluviranomaisen tehtävät, jotka hieman lisääntyvät, koska työsuojelukysymyksissä työntekijöiden edustajalla on oikeus vaatia toimenpiteitä työsuojelullisissa tilanteissa.

• Yhteistoimintalaki vaatii, että työnantaja informoi työntekijöitä säännönmukaisesti työnantajayhteisön taloudellisesta tilanteesta ja lisäksi kaikki hieman suuremmat toiminnalliset muutokset (minkä laatuiset tahansa) käsitellään yhteisesti työntekijöiden kanssa. Päätökset tekee työnantaja.

• Vuosilomalaki määrittää vain loman pituuden, vuosilomaa kertyy 2,5 päivää/työssäolokuukausi (pääsääntö). Loman pitämisajankohta on täysin työnantajan ja työntekijän sovittavissa. Työntekijällä on oikeus halutessaan vaihtaa vuosilomansa euroiksi.

• Työehtosopimukset tehdään aina yhden työnantajan ja sen työntekijöiden välisenä. Mitään yleissitovuutta ei ole. Täten tehty työehtosopimus sitoo luonnollisesti tätä työnantajaa ja työntekijöitä. Uuden työntekijän tullessa työehtosopimuksen tekemisen jälkeen, hän sitoutuu tähän työehtosopimukseen omassa työsopimuksessaan.

• Työntekijät voivat halutessaan valita itselleen heitä edustavan henkilön, joka hoitaa työehtosopimusneuvottelut ja siinä sovitut muut asiat työnantajan kanssa.

• Työtaistelutoimenpiteet, minkä nimiset ja muotoiset tahansa, ovat sallittuja vain omiin työehtoihin liittyen. Työehtosopimuksen voimassa ollessa työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä.  Laittomista työtaistelutoimenpiteistä aiheutuvat vahingot joutuu korvaamaan jokainen työstä kieltäytynyt henkilökohtaisesti.

• Muilta osin työlainsäädännön säännökset joutuvat unholaan, koska ne suurelta osaltaan jäykistävät työmarkkinoita ja sitä kautta johtavat palveluiden ja tuotteiden hintojen nousuun.

Edellä esitetyt muutokset saattavat tuntua suurilta. Niinkuin ne ovatkin, mutta tulevaisuuden työn sisältö ja tekemisen ehdot tulevat muuttumaan niin paljon, että työn tekemisen ehtojen ja työmarkkinoiden toiminnan on tehostuttava merkittävästi. Erityisesti on mahdollistettava tekemisen myynti ja ostaminen pienimuotoisesti eli yksityishenkilöiden välillä.

Työmarkkinoiden muuttuneet ehdot sekä aikaisemmin esitetty verojärjestelmän muuttaminen ja tulonsiirtoautomaatin ”romuttaminen” johtavat yhdessä lisääntyneeseen työn myyntiin ja tätä kautta työn ostamiseen.

Olisiko korkea aika siirtyä sosialisti-Suomesta eteenpäin?

Kaksi juutalaismiestä keskusteli keskenään:

- Mitähän Goldbergille kuuluu? kysyi ensimmäinen

- Hän on Italiassa ja rakentaa sosialismia siellä, toinen vastasi

- No, oletko kuuluut mitään Grunsteinista? kysyi ensimmäinen

- Hän on Englannissa, Lontoossa, ja rakentaa sosialismia siellä, vastasi toinen

- Entäs vanha veikko Kohn? kysyi ensimmäinen

- Hän on kyllä Israelissa…, vastasi toinen

- ja rakentaa sosialismia? täydensi ensimmäinen

- Oletko hullu, kuka sitä nyt omaan maahansa!, vastasi toinen.