Lääke työttömyyteen

Suomessa kärvistellään jatkuvasti suuren työttömyyden ja alhaisen työllisyysasteen kanssa. Ennen vaaleja jokainen puolue ja vaalien jälkeen hallitus maalailevat ruusunpunaisia kuvia siitä, miten nyt luodaan 100.000 uutta työpaikkaa tai sitäkin enemmän. Viimeiset kymmenet vuodet nämä puheet ovat jääneet vain tuuleen huuteluksi.

Muiden maiden työttömyyden määrää ja työllisyysastetta tarkasteltaessa herää kysymys, mitä eroja työmarkkinakäyttäytymisessä on. Johtuneeko sitten vahvasta ay-liikkeestä vai kansamme hitaasta heräämisestä uuteen aikaan, mutta Suomessa halutaan ns. kokoaikaisia työsuhteita eli työskentelyä perinteisesti noin kahdeksan tuntia päivässä. Oikeastaan kaikki keskustelut tähtäävät tähän. Hyvin vähän otetaan esille mahdollisuutta toisenlaiseen toimintamalliin kuten osa-aikaiseen, osavuotiseen jne. työhön.

Seuraavassa tutkitaan, miten eri maissa suhteutuvat toisiinsa työllisyysaste, työttömyys sekä osa-aikatyön määrä. Lisäksi viimeisessä sarakkeessa on esitetty keskimäärin tehdyt työtunnit. Työtuntien laskemistapa johtaa useimmiten tilanteeseen, jossa suurehko osa-aikaisten määrä merkitsee myös kohtuullista työtuntien määrää.

Maa	Työllisyys-aste	Osa-aikatyön osuus	Työttömyys-aste	Tehtyjen työtuntien määrä keskimäärin
Sveitsi	80	22	5	1568
Ruotsi	76	14	7	1611
Norja	75	19	4	1427
Alankomaat	74	39	7	1420
Saksa	74	22	5	1366
Tanska	74	20	6	1458
Uusi-Seelanti	74	21	5	1762
Kanada	73	19	7	1703
UK	73	24	5	1677
Itävalta	71	21	6	1630
Tšekki	69	5	5	1779
Suomi	69	13	10	1643
Slovenia	64	9	9	1676

Taulukon luvuista voi tehdä seuraavia yleisiä päätelmiä. Näitä tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että valtaosa verrokkimaista on Suomea selvästi edellä taloudellisessa hyvinvoinnissa:

1. Korkea osa-aikatyön osuus tarkoittaa alhaista työttömyyttä ja korkeaa työllisyysastetta.

2. Suomi on ns. kurasarjassa Slovenian ja Tšekin kanssa, kun on kyse työllisyysasteesta.

3. Suomi on kurasarjassa Slovenian kanssa, kun on kyse työttömyysasteesta.

4. Pääsääntöisesti hyvä työllisyysaste tuottaa myös kohtuullisen vuotuisen työtuntimäärän. Tämä tarkoittaa sitä, että kohtuullisella työtuntimäärällä asianomaisen maan ihmiset elättävät itsensä ja pärjäävät.

5. Kohtuullinen työtuntimäärä, korkea työllisyysaste ja korkeahko osa-aikatyön määrä tuottavat hyvän elintason. Vain Kanadassa on suurehko työtuntimäärä, ja Suomea vastaavia ovat UK, Itävalta ja Ruotsi (yli 1600 työtuntia). Slovenia, Tšekki ja Uusi-Seelanti ovat vielä oma lukunsa työtuntien määrässä, mutta ne ovatkin taloudellisen kehityksen mittareilla mitattuna selkeästi muita verrokkimaita jäljessä.

6. Talouden rakennetta katsottaessa voi johtopäätöksenä esittää, että alhaisen osa-aikatyön osuus sekä suuri työtuntien määrä ovat osoitus maan talouden vanhasta rakenteesta. Tämä tarkoittaa teollisuuden ja alkutuotannon suurempaa osuutta maan kokonaistuotannossa. Vastaavasti palveluiden osuus on pienempi. Esimerkiksi Suomessa palveluiden osuus on 66 %, kun vastaavasti Tanskassa se on 77 % ja Alankomaissa sekä Ruotsissa 72 %. Suomen kanssa samoilla linjoilla on Slovenia, jossa palveluiden osuus on sama 66 % BKT: sta kuten suomessakin. Tšekissä vastaava luku on vain 61 %.

Loppupäätelmänä on, että Suomen kansantalous on rakenteeltaan vanha, teollisen ajan dinosaurus. Tämä paikalleen jämähtänyt dinosaurus ei pysty työllistämään kokoaikaisesti kaikkia halukkaita eikä riittävää määrää kansalaisiaan.

Mitä on tehtävä?

On tehtävä kaikki mahdollinen, että osa-aikatyön osuus kasvaa koko taloudessa.

On tehtävä kaikki mahdollinen, että työn monimuotoistuminen sekä ajan että siitä saatavan ansion muodostuksen osalta monimuotoistuu.

On tehtävä kaikki mahdollinen, että kaikki vanhanaikaiset lainsäädäntörajoitteet poistetaan. Esimerkkeinä liiasta rajoittamisesta ovat mm. työehtosopimusten yleissitovuus, työaikarajoitteet ja lukuisat muut työnantajaa koskevat velvoitteet.