maanantai 21. marraskuuta 2016

Lääke työttömyyteen

Suomessa kärvistellään jatkuvasti suuren työttömyyden ja alhaisen työllisyysasteen kanssa. Ennen vaaleja jokainen puolue ja vaalien jälkeen hallitus maalailevat ruusunpunaisia kuvia siitä, miten nyt luodaan 100.000 uutta työpaikkaa tai sitäkin enemmän. Viimeiset kymmenet vuodet nämä puheet ovat jääneet vain tuuleen huuteluksi.

Muiden maiden työttömyyden määrää ja työllisyysastetta tarkasteltaessa herää kysymys, mitä eroja työmarkkinakäyttäytymisessä on. Johtuneeko sitten vahvasta ay-liikkeestä vai kansamme hitaasta heräämisestä uuteen aikaan, mutta Suomessa halutaan ns. kokoaikaisia työsuhteita eli työskentelyä perinteisesti noin kahdeksan tuntia päivässä. Oikeastaan kaikki keskustelut tähtäävät tähän. Hyvin vähän otetaan esille mahdollisuutta toisenlaiseen toimintamalliin kuten osa-aikaiseen, osavuotiseen jne. työhön.

Seuraavassa tutkitaan, miten eri maissa suhteutuvat toisiinsa työllisyysaste, työttömyys sekä osa-aikatyön määrä. Lisäksi viimeisessä sarakkeessa on esitetty keskimäärin tehdyt työtunnit. Työtuntien laskemistapa johtaa useimmiten tilanteeseen, jossa suurehko osa-aikaisten määrä merkitsee myös kohtuullista työtuntien määrää.

Maa
Työllisyys-aste
Osa-aikatyön osuus
Työttömyys-aste
Tehtyjen työtuntien määrä keskimäärin
Sveitsi
80
22
5
1568
Ruotsi
76
14
7
1611
Norja
75
19
4
1427
Alankomaat
74
39
7
1420
Saksa
74
22
5
1366
Tanska
74
20
6
1458
Uusi-Seelanti
74
21
5
1762
Kanada
73
19
7
1703
UK
73
24
5
1677
Itävalta
71
21
6
1630
Tšekki
69
5
5
1779
Suomi
69
13
10
1643
Slovenia
64
9
9
1676

Taulukon luvuista voi tehdä seuraavia yleisiä päätelmiä. Näitä tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että valtaosa verrokkimaista on Suomea selvästi edellä taloudellisessa hyvinvoinnissa:

1. Korkea osa-aikatyön osuus tarkoittaa alhaista työttömyyttä ja korkeaa työllisyysastetta.
2. Suomi on ns. kurasarjassa Slovenian ja Tšekin kanssa, kun on kyse työllisyysasteesta.
3. Suomi on kurasarjassa Slovenian kanssa, kun on kyse työttömyysasteesta.
4. Pääsääntöisesti hyvä työllisyysaste tuottaa myös kohtuullisen vuotuisen työtuntimäärän. Tämä tarkoittaa sitä, että kohtuullisella työtuntimäärällä asianomaisen maan ihmiset elättävät itsensä ja pärjäävät.
5. Kohtuullinen työtuntimäärä, korkea työllisyysaste ja korkeahko osa-aikatyön määrä tuottavat hyvän elintason. Vain Kanadassa on suurehko työtuntimäärä, ja Suomea vastaavia ovat UK, Itävalta ja Ruotsi (yli 1600 työtuntia). Slovenia, Tšekki ja Uusi-Seelanti ovat vielä oma lukunsa työtuntien määrässä, mutta ne ovatkin taloudellisen kehityksen mittareilla mitattuna selkeästi muita verrokkimaita jäljessä.
6. Talouden rakennetta katsottaessa voi johtopäätöksenä esittää, että alhaisen osa-aikatyön osuus sekä suuri työtuntien määrä ovat osoitus maan talouden vanhasta rakenteesta. Tämä tarkoittaa teollisuuden ja alkutuotannon suurempaa osuutta maan kokonaistuotannossa. Vastaavasti palveluiden osuus on pienempi. Esimerkiksi Suomessa palveluiden osuus on 66 %, kun vastaavasti Tanskassa se on 77 % ja Alankomaissa sekä Ruotsissa 72 %. Suomen kanssa samoilla linjoilla on Slovenia, jossa palveluiden osuus on sama 66 % BKT: sta kuten suomessakin. Tšekissä vastaava luku on vain 61 %.

Loppupäätelmänä on, että Suomen kansantalous on rakenteeltaan vanha, teollisen ajan dinosaurus. Tämä paikalleen jämähtänyt dinosaurus ei pysty työllistämään kokoaikaisesti kaikkia halukkaita eikä riittävää määrää kansalaisiaan.



Mitä on tehtävä?

On tehtävä kaikki mahdollinen, että osa-aikatyön osuus kasvaa koko taloudessa.
On tehtävä kaikki mahdollinen, että työn monimuotoistuminen sekä ajan että siitä saatavan ansion muodostuksen osalta monimuotoistuu.
On tehtävä kaikki mahdollinen, että kaikki vanhanaikaiset lainsäädäntörajoitteet poistetaan. Esimerkkeinä liiasta rajoittamisesta ovat mm. työehtosopimusten yleissitovuus, työaikarajoitteet ja lukuisat muut työnantajaa koskevat velvoitteet.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti