Onko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta mennyttä? Osa 1.

Tutkin hieman Tilastokeskuksen tilastoja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisestä vuosien 1990 ja 2014 aikana (viimeinen vuosi, josta tietoja on saatavilla). Selvitin, miten valtion ja kuntien kokonaismenot ovat kehittyneet tänä aikana sekä miten merkittävimmät menokokonaisuudet ovat kehittyneet.

Seuraavassa tilastojen antamaa tietoa:

	vuosi 1990	vuosi 2014
Julkisyhteisöjen kokonaismenot mrd €	32.9	80.1
suhde BKT:seen %	36.2 %	39.1 %
€ / sierainpari	6.600	14.800

Julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat vuonna 2014 yhteensä runsaat 80 miljardia euroa, kun ne vuonna 1990 olivat noin 33 miljardia euroa.

Euromääräisten lukujen kasvun lisäksi myös suhteellinen osuus BKT:sta on kasvanut selkeästi. Suhteellinen osuus BKT:sta on kasvanut runsaaseen 39 %:iin oltuaan hieman yli 36 % vuonna 1990.

Vastaava suhteellinen osuus oli vuonna 2000 oli vain 33.3 %.

Mitkään edellä olevat luvut eivät anna minkäänlaista tukea vihervasemmiston käsitykselle, että hyvinvointiyhteiskunta olisi rapautumassa, jos hyvinvointiyhteiskuntaa mitataan sillä, kuinka paljon valtio ja kunta käyttävät rahaa. 

Terveydenhuolto:

	vuosi 1990	vuosi 2014
Terveydenhuolto kokonaismenot mrd €	5.3	17.1
% / BKT	5.8	8.3
€ / sierainpari	1.065	3.124

Terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet merkittävästi sekä euromääräisesti että suhteessa BKT:een. Nyt ne ovat jo reilusti yli 3.000 € henkeä kohden ja reilut 8 % BKT:sta. Suhteellinen kasvu BKT:sta on melko suuri.

Mistä tämä johtuu? Olisi mielenkiintoista selvittää:

• olemmeko nyt paljon terveempiä kuin aikaisemmin, koska terveyteemme panostetaan näin paljon enemmän
• ovatko terveyden toteuttamiseen liittyvien välineiden, lääkkeiden, henkilöstön jne. kulut kasvaneet muuta kustannustasoa näin paljon nopeammin
• onko meillä paljon enemmän terveydenhoitajia (lääkäreitä, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, psykologeja, lähihoitajia jne.) kuin aikaisemmin
• olemmeko peräti sairaampia ja hoitoa enemmän tarvitsevia
• vaadimmeko entistä enemmän terveydenhoitoa erilaisiin aikaisemmin pikkuvaivoina pidettyihin terveysongelmiin vai
• onko diagnostiikka kehittynyt niin paljon, että yksinkertaisesti yksikään yksilö ei enää oikeastaan ole terve vaan tarvitsee jotakin terveydenhoito?

Koulutus:

	vuosi 1990	vuosi 2014
Koulutus kokonaismenot mrd €	5.7	13.1
% / BKT	6.2	6.4
€ / sierainpari	1.136	2.392

Koulutusmenot eivät ole kovinkaan paljon kasvaneet suhteessa BKT:een, vaikkakin ne ovat euromääräisesti kasvaneet melkoisesti (mutta niinhän on BKT:kin). Tämähän on koko markkinatalouden perusajatus eli että taloudellinen aktiviteetti lisääntyy ja BKT tämän ansiosta kasvaa, joten kasvavaa kakkua voidaan jakaa entistä enemmän.

Kun koulutusmenojen suhteellinen osuus BKT:sta on pysynyt suurin piirtein ennallaan, voi kysyä:

• onko lähtötilanteessa ollut ns. tuhtaa eli turhaa rahankäyttöä, jolloin lähtötilanteen vertailuluku on jo valmiiksi korkea
• onko meidän koko koulutusjärjestelmämme nyt tehokas, mitä se ei aikaisemmin ollut
• ovatko viisaat päättäjämme riittävän tietoisia siitä, että tulevaisuuden Suomi pärjää hyvin vain hyvällä koulutuksella?

Sosiaaliturva:

	vuosi 1990	vuosi 2014
Sosiaaliturva kokonaismenot mrd €	16.9	52.2
% / BKT	18.6	25.4
€ / sierainpari	3.390	9.554

Sosiaaliturvamenoissa ovat mukana sosiaaliturvarahastojen maksamat sosiaaliturvamenot kuten työttömyysturvaan, eläkkeisiin, toimeentulotukeen, elatusapuun liittyvät menot.

Sosiaaliturvamenojen kasvu on ollut melkoisen voimakasta kaikkien tarkasteltujen lukujen valossa. Kokonaismenot ovat suorastaan räjähtäneet. Merkittävintä on kuitenkin suhteellisen osuuden kasvu noinkin paljon. Jos tämänsuuntainen kehitys jatkuu, tuleeko Suomesta hyvinvointivaltion jatkeeksi sosiaaliturvavaltio?

Tällaisen pikaisen selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että vuoden 1990 jälkeen olemme:

• lisänneet yhteisten varojemme käyttöä melko paljon myös suhteessa BKT:een laskettuna tai
• ainakin älämölöä pitävä osa meistä on sitä mieltä, että meidän tulee vielä kasvattaa tuota julkisten menojen määrää, koska velkaa saadaan halvalla
• tulleet sairaammiksi, koska eurojen käyttöä tähän tarkoitukseen on lisätty paljon
• tulleet syntymäfiksummiksi, koska opimme vähemmällä koulutuksella ja pärjäämme hyvin näinkin, eihän meitä tarvitse kouluttaa, meillä on maailman parhaat insinöörit
• tulleet riippuvaisiksi erittäin paljon tulonsiirroista, jotka rahoitamme eri menettelyiden kautta sosiaaliturvana, olemme siirtyneet sosiaaliturvavaltioon.

Mahtavatkohan tulkintani olla oikeita?