Suomalaisen opettajat – ali- vai ylipalkattuja?

Suuri osa palkansaajista on sitä mieltä, että nimenomaan hän ja hänen ammattikuntansa on alipalkattua. Tämä ajatus on ilmeisesti sisäänrakennettu yhteiskuntamalliimme. Ajatuksen voimaannuttamina me sitten lähdemme vaatimaan lisää liksaa, syventymättä sen enempää substanssiin. Lisäpontta korotusvaatimus saa siitä, jos ammattikunnan tekemiseen liittyy tunneperäisiä tekijöitä kuten vaikka silloin, jos työntekijät ovat naisia tai jos työn tekemisen kohteena ovat lapset, sairaat tai vanhukset, joitakin esimerkkejä mainitakseni.

Useimmiten ei tehdä mitään vertailuja muiden maiden vastaavaan tilanteeseen, saavutuksiin tai ao. tekemistä vastaavien ammattiryhmien saamiin palkkoihin. Harvoin edes pohditaan niitä ylimääräisiä etuja, joita ammattiryhmällä saattaa olla kuten pitkät loma-ajat, suhteellisen lyhyet työpäivät, työnantajan antama jatkuva koulutus ja valmennus sekä mahdollisuus valita kuinka paljon työtä tai työpäiviä tekee.

Selvittääkseni eri maiden opetusalan ammattilaisten palkkaustasoja, otin tarkasteluun OECD:n tilastoista peruskoulun yläasteen ja lukion opettajien keskimääräiset palkat viidentoista vuoden työuran jälkeen. Suhteutin nämä palkat kunkin maan ostovoimakorjattuun BKT/asukas lukuun.  

Esimerkiksi

Suomessa opettajien keskipalkka vuodessa oli 45.000 USD

BKT/asukas oli vuodessa 41.000 USD

Siispä suomalaisen opettajan ansiotaso suhteessa asukaskohtaiseen BKT:een oli

45.000 USD : 41.000 USD = 1.1 hieman pyöristettynä

Suomalainen opettaja saa siis keskimäärin 1.1 -kertaisena asukaskohtaisen BKT:n. Saman vertailun tein muidenkin OECD-maiden kanssa. Tuloksena sain seuraavan taulukon.  Luettelossa maat esitetään jaoteltuna kahteen ryhmään:

- hyvät palkanmaksajamaat: opettajan tulokerroin on vähintään 1.2

- heikommat palkanmaksajamaat: opettajan tulokerroin alle 1.2

Kolmas sarake kertoo sen, kuinka paljon opettaja saa tuntia kohden palkkaa. Opettajan vuosiansio on jaettu vuoden työajalla ja saatu tuntipalkka.

Hyvät maksajat	Opettajan tulokerroin	Tuntipalkka USD
Saksa	1.5	40
Kanada	1.4	52
Korea	1.4	31
Alankomaat	1.3	40
Japani	1.2	26
Australia	1.2	46
Belgia	1.2	92
Uusi- Seelanti	1.2	41
Heikommin maksavat
Slovenia	1.19	62
Tanska	1.17	33
Irlanti	1.1	75
UK	1.1	36
Suomi	1.1	67
Italia	1.0	58
Itävalta	1.0	27
Puola	1.0	17
Ranska	0.95	24
Ruotsi	0.84	22
Norja	0.7	28
Tsekki	0.6	11

Taulukon lukuja tulkittaessa on hyvä huomata, että Belgia, Irlanti, Italia, Slovenia ja Suomi määrittelevät opettajille vain opetusajan. Tämän vuoksi näiden maiden tuntipalkat ovat merkittävästi korkeammat.

Suuressa osassa maita on määritelty koululla olemisen aika eli tavanomainen vuosityöaika. Esimerkiksi Japanissa se on 1.891 tuntia ja Saksassa 1.757 tuntia, myös Ruotsissa (1.767 tuntia) ja Norjassa (1.688 tuntia) sekä Tanskassa (1.680 tuntia) on määritelty vuosityöaika.

Suomessa on opetustyöaika vain 670 tuntia vuodessa.

Taulukon tuloksista tulee ensin mieleen, että suomalainen opettaja ei ole niin kovin hyvin palkattu verrattuna OECD-maiden tovereihinsa. Tulokerroin ohjaa suomalaiset heikommin maksajan puolelle.

Mutta - kun tarkastelee tuntipalkkoja, niin tilanne muuttuukin melkoisesti. Suomalainen opettaja saa 67 USD opetustuntia kohden, joka on sangen paljon. Nyt opettajat tietysti kiljuvat ja tuovat esiin sen, että heillä on paljon suoranaisen opetustyön ulkopuolista työtä.

Varmaankin on, mutta jos ajatellaan, että suomalaisenkin opettajan tulisi tehdä keskivertopohjoismaalaisen opettajan tuntimäärä vuodessa eli sellaiset 1.700 tuntia vuodessa, niin tätä muuta työtä pitäisi tehdä 1030 tuntia vuodessa.

(Työtunnit vuodessa 1.700 tuntia - opetustunnit 670 tuntia = muuta työtä yhteensä 1.030 tuntia)

Kun ollaan realisteja ja otetaan huomioon koulujen suljettuna olemisen aika eli kesällä kaksi ja puoli kuukautta ja talvella puolitoista kuukautta se tarkoittaisi, että opettajan tulee tehdä tätä muuta työtä opetuspäivien lisäksi keskimäärin

1.030 tuntia : 190 koulupäivää = pyöreästi 5,5 tuntia päivää kohden.

Siis opetustyön lisäksi.

Eipä ole ihme, että opetusalan ammattijärjestö haraa vastaan ns. kokonaistyöaikamallia, jota sovelletaan useissa maissa, kuten edellä todettiin. Kun katselee noiden muiden maiden järjestelmää, niin taidamme olla vähän ajastamme jäljessä.

(Olen itse toiminut opetustehtävissä useamman vuoden ja voin todeta, että osaavalle henkilölle opetustyön lisäksi tulevat tehtävät olivat melko vähäisiä vuositasolla)

Vastauksena otsikon kysymykseen: Suomen opettajat ovat todella hyvin palkattuja, kun käytetään vertailukohtana tehtyjä työtunteja.