Lastemme hyvinvointi

- köyhyyden vähentäminen

- ravinnon saannin turvaaminen

- terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

- hyvän ja tasa-arvoisen koulutuksen turvaaminen

- sukupuolten tasa-arvon takaaminen

- täystyöllisyyden turvaaminen

- kestävän ja turvallisen kaupunkiasumisen kehittäminen

- kestävän kehityksen mukaisen tuotannon ja kulutuksen aikaansaaminen

- rauhallisen ja hyvän yhteisöelämän kehittäminen

Tässä tavoitteita, joiden perusteella Unicef on selvittänyt lasten hyvinvointia vauraissa maissa. Maita oli 41, niiden joukossa mm. EU-maat ja muut OECD-maat. Pääkohdat jaoteltiin useisiin alakohtiin, ja näiden perusteella maat arvioitiin ja asetettiin järjestykseen.

Suomi sijoittui sangen mainiosti tässä tarkastelussa. Mukana olleiden 41 maan joukossa Suomen keskimääräinen sijoitus oli 11 eli reilusti parhaimmistoa.  Esimerkiksi Norjan vastaava keskimääräinen arvo oli 8, Ruotsin 10 ja Tanskankin 10.

UNICEF katsoi, että Suomen koulutus oli maiden parhain eli siinä olimme ykkösiä. Olimme hyviä myös köyhyyden vähentämisessä, tasa-arvon lisäämisessä sekä kestävän kaupunkirakenteen toteuttamisessa.

Sen sijaan hieman enemmän parannettavaa meillä on rauhallisen ja turvallisen elämän aikaansaamisessa, väkivallan vähentämisessä ja esimerkiksi koulukiusaamisen minimoimisessa. Myös terveyden ja hyvinvoinnin kasvattaminen on selkeä kehittämistä vaativa osa-alue. Suomi oli tässä osioissa tarkastelumaiden 16.

Kokonaisuutena ottaen huomaamme jälleen, että rakas kotimaamme Suomi on myös lasten ja heidän kehityksensä kannalta hyvä maa asua ja elää. Edelleen kehitettävää riittää kuitenkin myös, kuten edellä todettiin. Saman toteaa myös UNICEF sanoessaan, että sijoittuipa maa kuinka hyvin tahansa, petrattavaa on vielä kaikilla, usein vain eri tekijöiden suhteen.