Maaottelu Alankomaat – Suomi

Pistäydyin Alankomaissa, Amsterdamissa, vietin siellä viikon verran. Kaupunki on miellyttävä ja omalla tavallaan kaunis. Sen vertaista ei ehkä löydy, ei ainakaan Euroopasta. Kaupunkia oli mukava kierrellä ja olipa hienoa pistäytyä katsomassa korkeatasoista alankomaalaista taidettakin.

Turisteja oli melko paljon, mutta aamuvirkkuja kun olimme, kohtasimme Amsterdamin aamussa paljon myös paikallisia.  Mielenkiintoa herätti alankomaalaisten antama vaikutelma hyvinvoivista, toimeentulevista ja onnellisista ihmisistä. Yleistunnelma on erittäin myönteinen. Ainoa kummastusta herättävä seikka oli eri kuppiloiden kohdalla ilmenevä p***haju, mutta senkin syy selvisi. Sehän oli alankomaalaisen vapauden symbolin eli ruohon tuoksu.

Alankomaalaisten antama vaikutelma hyvinvoivasta yhteiskunnasta antoi virikkeen tutkailla eri näkökulmilta Alankomaiden ja Suomen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.

Onneksi elämme tilastojen maailmassa ja tietoahan löytyi.

Seuraavassa yhteenvetoa löytämistäni faktoista:

1. Yleisellä tasolla Alankomaat ja Suomi ovat yllättävän lähellä toisiaan. Sekä Human Development -indeksi että Onnellisuusindeksit ovat sangen lähellä toisiaan. Myös yhteiskunnan panostus terveyteen on samaa kokoluokkaa, tosin Alankomaissa noin 0,7 %  /BKT:sta korkeampi.

2. Tasa-arvoa mittaava indeksi on Suomessa hieman korkeampi (eli olemme tasa-arvoisempi maa) kuin Alankomaissa. Sama koskee tuloeroja mittavaa GINi-indeksiä, jonka mukaan Suomessa on jonkin verran alhaisemmat tuloerot.

3. Kokonaisturvallisuus on Suomessa myös hieman parempi kuin Alankomaissa.

4.PISA-pisteissä Suomi on edellä Alankomaita (suomen Pisa-pisteet 523 ja Alankomaat 508). Koulutusmenot/BKT on Alankomaissa selvästi Suomea alhaisempi.

4. Talouden osalta eroja jo löytyykin. Alankomaassa on kansantulo noin 20 % korkeampi kuin Suomessa. Keskimääräinen varallisuus on selkeästi suomalaisten vastaavaa korkeampi, itse asiassa se on alankomaalaisilla kolminkertainen suomalaisiin verrattuna. Työttömyysaste on selvästi Suomea alhaisempi ja työssä olevia on selvästi enemmän myös suhteessa väkilukuun (työllisyysaste on merkittävästi Suomea korkeampi.)

5. Alankomaalaisten keskipalkka/ tehty työtunti on puolitoistakertainen Suomeen verrattuna. Ulkomaisten investointien määrä suhteutettuna BKT:een on Alankomaissa noin kolminkertainen Suomeen verrattuna

Merkittäviä eroja on mielestäni maan kokoerojen ja väestömäärien lisäksi (alankomaissa 400 asukasta/km² ja Suomessa 16 asukasta/km²) mm.:

- Veroasteessa: Suomessa 43% ja Alankomaissa 38%, ero syntyy nimenomaan henkilöiden tuloverotuksessa, jossa ero on Alankomaiden hyväksi lähes 6 %/Bkt

- Työntuntien määrässä/työntekijä: Suomi 1643 tuntia ja Alankomaat 1.420 tuntia

- Osa-aikatyön osuudessa: Alankomaat 39 % ja Suomi 13 % työntekijöistä

- Säästämisasteessa: Alankomaat +6%/BKT ja Suomi -1%/BKT

- Talouden avoimuudessa: Alankomaat 4.8 ja Suomi 3.9 (asteikolla 1-5)

- Ulkomailla syntyneiden osuudessa: Alankomaissa kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

- Työmarkkinoiden joustavuudessa: laskettu joustavuuskerroin Alankomaissa 15 ja Suomessa 23 (Suomessa siis selvästi joustamattomammat työmarkkinat)

- Talouden rakenteessa: Alankomaissa on palveluiden osuus 72%/ BKT:sta ja Suomessa 66 %

- Korkeamman koulutuksen rakenteessa: liiketoiminnan, juridiikan ja yhteiskuntatieteiden osuus on korkeakoulututkinnon suorittaneista Alankomaissa peräti 40 % ja vastaava luku Suomessa on 25 %

- Holhouksessa: Nanny State indeksin mukaan Suomen nannyilyluku on 52 ja Alankomaiden 17(Mitä korkeampi luku on, sitä enemmän nannyillaan)

Myös tieteiden ja kulttuurin puolelta löytyy eroja. Näistä on osa arvostuseroja. Alankomaiden maalaustaiteen tutkiminen ja nimen Rembrandt mainitseminen jo riittänevät osoittamaan, mihin suuntaan vaaka kallistuu. Jos katsotaan tieteiden puolelta esimerkiksi Nobel-palkintojen määrä ja otetaan mukaan lähinnä vain luonnontieteisiin liittyvät Nobel-palkinnot, on tulos Suomelle murskaava tappio. Suomella on vain yksi (Wirtanen), kun taas Alankomaissa on yhteensä16 kappaletta Nobeleita.

Alankomaalaiset myös ryyppäävät hieman vähemmän kuin suomalaiset. Keskikulutus on alankomaissa vähän alle 10 litraa, kun se Suomessa on parisen litraa enemmän.

Olisiko meidän hyvä hakea oppia Alankomaiden suunnasta, kun haluamme tulevaisuudessa pärjätä nykyistä paremmin?

Erityisesti kiinnitti huomiota se, että alankomaalaiset pärjäävät selkeästi meitä paremmin taloudessa ja Alankomaissa on asukkailla selkeästi vapaammat oltavat kuin meillä Suomessa.

(Ei heilläkään ihan helppoa ole ollut. Suuri osa maasta on entistä merenpohjaa. Ja pari kertaa viime vuosisadan aikana saksalaiset panivat hurlumhei maan kanssa.)

Maaottelun Alankomaat - Suomi lopputuloksen voi jokainen itse miettiä edellä olevan perusteella.