OECD:n kehittämä Better life -indeksi
selvittää hyvin laajasti jäsenmaiden tilannetta.
Mitattavia tekijöitä ovat
- asuminen
- käytettävissä olevat tulot
- työllisyys
- koulutus
- terveys
- ympäristö
- yhteisöllisyys
- yhteiskunnallinen
osallistuminen sekä
- tyytyväisyys elämään.
Päätekijät jakautuvat vielä
osioihin, joiden kautta selvitetään
- tulonjakautumista
- työajan pituutta
- koulutuksen tasoa (Pisa-tulosten
avulla)
- elinajan odotetta
- ilman ja veden puhtautta
- luottamusta siihen, että
tarvittaessa löytyy henkilöitä, jotka auttavat
- kokemusta siitä, että päivät
sisältävät enemmän positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia.
Paremminvointi-indeksin
tarkoitus on laajentaa hyvinvoinnin mittaamista pelkkää taloudellista
tarkastelua laajemmaksi.
Better life -indeksi antaa
kullekin maalle arvion sen tilanteesta kunkin tekijän osalta. Laskin eri
tekijöiden keskiarvon valittujen maiden.
Mukaan valitsin seuraavat maat,
jotka ovat Suomelle hyviä verrokkeja paremminvoinnissa: Alankomaat, Itävalta,
Norja, Ruotsi, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Uusi- Seelanti. Itselläni oli
etukäteen oletuksena, että Suomi pärjää hyvin tässä joukossa.
Tulos oli seuraavan mukainen (taulukossa
maat paremminvoinnin mukaisessa järjestyksessä):
Maa
|
Paremminvointi
|
Ruotsi
|
7.9
|
Norja
|
7.8
|
Sveitsi
|
7.8
|
Alankomaat
|
7.6
|
Tanska
|
7.6
|
Uusi-Seelanti
|
7.5
|
Suomi
|
7.4
|
Itävalta
|
7.3
|
Huolimatta siitä, että maiden
erot ovat keskiarvon perusteella laskettuna melko pienet, niin eri tekijöiden
osalta erot ovat suuret. Suomin pärjäsi erittäin hyvin koulutuksessa, jossa
Suomi sai korkeimman arvon. Toinen hyvä arvio tuli turvallisuudesta, jossa
Suomi jäi hienoisesti Uuden-Seelannin ja Itävallan jälkeen.
Suomi suorastaan rämpi tulojen
määrässä ja niiden jakautumisessa eri tulonsaajaryhmille, joissa saamamme arvio
oli sangen alhainen.
Kokonaisuudessaan ottaen
pärjäsimme hieman odotuksiani heikommin. Sen vuoksi otin tarkasteluun mukaan
vielä Euroopan nousevia maita, jotka ovat Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja
Viro. Näiden maiden saamat paremminvointi-indeksit ovat:
Slovakia 5.0
Slovenia 6.3
Tsekki 5.9
Unkari 4.9
Viro 4.6
Kuten näkyy, nämä maat ovat paremminvoinnin suhteen taulukossa olevia maita jäljessä.
Voimmekin todeta, että Suomi on
paremminvointivaltiona hyvässä tilanteessa, paremmassa kuin miltä näyttää
pelkästään jos verrataan talouden lukuja kuten BKT:n kasvua tai BKT/asukas tai
tms.
Suomen on myös jatkettava
yhteiskunnan tasapainoista kehittämistä. Tärkeimmän kohteet OECD:n paremmin
vointi-indeksin perusteella ovat
1.Tulojen kehitys ja niiden
jakautuminen
2.Työllisyyden kasvattaminen ja
työpaikkojen lisääminen
3.Terveyden kehittäminen
4.Työelämän tasapainon
parantaminen
Kannattaa muistaa myös Suomen loistava sijoitus, ylivoimainen ykkönen EU -maiden holhousvaltioindeksissä (http://nannystateindex.org/index-2017/)
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTotta haastat.Taisin siitä jo kirjoittaakin jossain vaiheessa.
Poista