Suomen työnantajat koulutusmyönteisiä

Euroopan 6. työolotutkimuksen mukaan suomalaiset työntekijät ovat Euroopassa hyvässä tilanteessa, kun katsotaan työnantajien tarjoamaa ja kustantamaa koulutusta.

Suomessa lähes 60 % työntekijöistä on osallistunut työnantajan tarjoamaan koulutukseen. Vastaavat luvut esimerkiksi seuraavissa maissa ovat:

Suomi	58
UK	55
Irlanti	53
Tsekki	52
Norja	51
Alankomaat	51
Ruotsi	48
Slovenia	47
Tanska	38
Sveitsi	35

Kuten taulukko osoittaa, olemme Suomessa tässä suhteessa edistyksellisiä. Suomalaiset yritykset kouluttavat henkilökuntaansa runsaasti, ja suhteessa monia muita maita enemmän.

Työssä oppimisen merkitys tulee vielä kasvamaan tulevina aikoina, joten meillä vallitseva asenneilmasto, jossa työnantaja tarjoaa koulutusta työntekijöilleen, on erinomainen asia. Nyt tulee vain kiinnittää huomiota koulutuksen/ valmennuksen sisältöön ja asianmukaisuuteen. Lisäksi on aihetta tutkia tarjottavan koulutuksen vaikuttavuutta eli sitä, tuottaako koulutusinvestointi haluttuja tuloksia.

Koulutuksessa on aina kyse investoinnista ja on tärkeää selvittää, maksaako koulutusinvestointi itsensä takaisin vaiko ei. On myös selvitettävä se, minkälainen koulutus (muoto, kesto jne.) tuottaa parhaimman tuloksen.

Koulutusmyönteisyys ilmeisesti vaikuttaa laajemminkin työnantajien asenteisiin. Tätä kuvastaa mielestäni taitoindeksi ja sen ilmeneminen eri maissa.

Taidon ja oman pään hyödyntäminen

On selvää, että omien taitojen ja oman pään käyttäminen työtehtävissä kohottaa työntekijän työtyytyväisyyttä. Se parantaa kokonaishyvinvointia ja luo mahdollisuuksia kehittymiseen. Huolimatta siitä, että omien taitojen ja oman pään käyttäminen saattavat vaatia myös panostamista, se on pitkällä aikajänteellä parempi vaihtoehto kuin se, että työ asettaa liian vähän vaatimuksia ja on liian rutiininomaista.

Kuudes työolotutkimus mittaa taidon ja oman pään hyödyntämistä työntekijän työssä. Käytetty indeksi sisältää myös erittäin tärkeän elementin eli sen, että työntekijä voi itse vaikuttaa siihen, miten hän työtänsä tekee, eli hän voi mukauttaa toimintaa itselleen sopivammaksi. Viimeksimainittu on työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin merkittävä osatekijä.

Taito ja harkintaindeksi (Skills anda discretion index) osoittaa, että

Maa	Taito- ja harkintaindeksi
Suomi	67
Norja	67
Tanska	67
Alankomaat	61
Ruotsi	61
Sveitsi	57
Saksa	52
Kreikka	47

On hienoa havaita, että suomalaiset kokevat voivansa hyödyntää sekä taitojaan että omaa päätään työtehtäviensä toteuttamisessa. Olemme Norjan ja Tanskan kanssa kärkisijoilla.

Kärkisijalla ei ole sinänsä mitään itseisarvoa, mutta se kuvaa kuitenkin vallitsevaa asenneilmastoa. Tämä asenneilmasto antaa sekä esimiehille että työntekijöille loistavan tilaisuuden kehittää yrityksen ja yhteisön toimintaa siten, että suurin osa työntekijöistä voi hyödyntää omia vahvuuksiaan omassa työssään. Johtaako tämä siihen, että johtamiskulttuurimme siirtyy tai on jo siirtymässä ns. osallistavan johtamisen aikakauteen?

Martin Seligmanin, onnellisuuspsykologian uranuurtajan, näkemyksen mukaan omien taitojen hyödyntämismahdollisuudet sekä oman pään käyttäminen lisäävät ihmisen hyvinvointia ja onnellisuutta.