Naispomojen määrä Euroopan kärkeä

Jatketaan hieman Euroopan kuudennen työolotutkimuksen tuottamaa satoa, joka vaikuttaa meidän kannaltamme sangen maittavalta. Kokonaisuudessaan suomalainen työelämä on hyvässä jamassa.

Palkanansaintamalli

Kun tarkastellaan työntekijöitä kotitalouksien rakenteen mukaan, huomaamme, että Suomi on melko perinteisen mallin maa. Suomessa 71 % työntekijöistä on kahden aikuisen palkanansaitsijan kotitaloudesta.

Muita tähän perinteiseen kategoriaan kuuluvia maita ovat:

Unkari, Tsekki ja Viro 72 % (kahden ansaitsijan kotitalouksia)

Slovenia 67 %

Ruotsi 66 %

Ranska 65 %

Tanska 61 %

Hieman modernimpaan muotoon, jossa toinen henkilö on kokoaikainen työntekijä ja toinen osapuoli osa-aikainen, ovat siirtyneet kohtalaisen voimakkaasti:

Alankomaat (25 %)

Sveitsi (22 %)

Belgia (20 %)

Saksa (19 %)

Suomessa vastaava osuus on vain 4 %, ja muissa Pohjoismaissa se on tasolla 10-12 %. Meillä on siis melkoinen potentiaali käytettävissä. Onko tässä väline työssäoloasteen kohottamiseksi?  Vastaus lienee selkeä kyllä, koska mainituissa maissa on oleellisesti Suomea korkeampi työssäkäyntiosuus.

Suomessa on Ruotsin jälkeen alhaisin yhden ansaitsijatalouksien lukumäärä. Ruotsissa 22 % ja Suomessa 25 % työntekijöistä olivat kotitalouden ainoa palkansaaja. Kun esimerkiksi Norjassa vastaava osuus on 30 % ja Tanskassa 28 %.

Naispomojen osuus

Yhteiskunta ja talous toimivat tietysti hyvin, jos erilaatuisissa tehtävissä on sopivassa määrin kumpaakin sukupuolta. Tämä koskee myös johtamista ja esimiestoimintaa. Työolotutkimuksen selvityksen perusteella huomaa, että Suomessa asiat ovat tältä osin jo sangen hyvin.

Suomessa ovat naispomojen ja miespomojen suhteelliset osuudet melko lähellä toisiaan, suunnilleen 55 % miespomoja ja 45 % naispomoja. Vain Ruotsissa on tässä suhteessa vielä tasavertaisempi tilanne, noin 53 % (miespomoja) ja 47 % (naispomoja). Tanskassa ja Norjassa puntit ovat suunnilleen 60 % (miehiä) ja 40 % (naisia). UK:ssa on tilanne suurin piirtein sama kuin Norjassa.

Alankomaissa ja Sveitsissä naispomojen määrä on hieman yli 30 %. Näissä maissa tilanteeseen vaikuttanee myös suurehko osa-aikatyön osuus, koska osa-aikatyötä naiset tekevät miehiä enemmän.

Pomojen sukupuolen suhteen alamme siis Suomessa olla kohtapuoliin tasavertaisessa tilanteessa. Tämä on erinomaisen hieno asia mielestäni.

Työntekijän turvaelementit

Kuudes työolotutkimus selvitti myös sitä, miten eri maissa on käytössä työsuojelutoimintaan liittyvä joko valtuutettu tai komitea sekä ammattiyhdistysliike.

Pohjoismaat Suomi mukaanluettuna, ovat selkeästi kärjessä erittäin korkealla prosenttiosuudella kaikista työntekijöistä (reilusti yli 75 % kummassakin).

Sen sijaan ihmetystä herättää Sveitsi - maa, joka porskuttaa millä tahansa yhteiskunnan ja talouden mittarilla mitattuna. Sveitsissä vain alle 50 prosenttia työntekijöistä ilmoitti työsuojelullisten elementtien olemassaolosta ja vain runsaat 35 % totesi ay-liikkeen olemassaolon. Kuitenkin työntekijöiden kokema hyvinvointi-indeksi oli tutkimusmaiden joukossa huippua yhdessä Norjan, Tsekin, Alankomaiden ja Espanjan kanssa sekä hieman korkeampi kuin Suomessa.

Tilanne oli sama koetun terveyden suhteen. Sveitsin terveysluku oli noin 90 (asteikolla 0-100), kun se Alankomaissa ja Tanskassa oli 82 sekä Norjassa 80. Suomen vastaava luku oli 79.

Hyvä kysymys yhteiskuntatutkijoille: Miten Sveitsi menestyy ja pärjää yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti näin hyvin, vaikka sieltä puuttuu melkoinen määrä nomenklatuuraa (suomeksi asian sekoittajia)?

Ovatko sveitsiläiset keksineet, käkikellon ohessa, erinomaisen tavan tasapainottaa erilaiset yhteiskunnalliset ja eri ryhmien intressit ilman sen enempää lainsäädäntöä, virkamiehiä ja kaikkia muita yksinkertaisia asioita sotkevia tahoja?