Saako Kesko myönteisen vastauksen kosinnalleen?

Kesko on ostamassa Suomen lähikauppaketjua. Tarkoituksena on keskittää entisestään suomalaista sangen keskittynyttä päivittäistavarakauppaa. Onko mahdollista, että kilpailuviranomaiset voisivat antaa tähän luvan?

Suomalaisen yhteiskunnan ja taloudellisen pohjan tarkastelu paljastaa, että suuressa osassa toimintakenttää vallitsee erittäin vähäinen kilpailu. Se aiheutuu  oligopolitilanteesta, jolloin todellisia merkittäviä toimijoita on vain kaksi kolme.

Päivittäistavarakaupassa, jossa kokonaismarkkinat ovat noin 17 miljardia euroa, merkittäviä toimijoita on tasan neljä. Ne ovat suuruusjärjestyksessä ja markkinaosuuksien mukaan:

Yritys                           MRD €                          Markkinaosuus

S- ryhmä                          7.6                                       46

K- ryhmä                          5.5                                       33

Lidl                                   1.5                                         9

Suomen Lähikauppa        1.1                                         7                 

Yhteensä                                                                      95

Siispä neljä toimijaa ottavat 95 % kokonaismarkkinoista. Jos ja kun K-ryhmä ahmaisee yhden neljästä eli Suomen Lähikaupan kasvaa K-ryhmän osuus noin 40 %:iin ja kahden suurimman yhteinen osuus noin 86 %:iin. Kuka voisi vakuuttavasti esittää, että tämän jälkeen kilpailua voisi olla oikeastaan millään paikkakunnalla? Lidl:n kasvavasta osuudesta huolimatta kestää suhteellisen pitkään ennen kuin sen vaikutus alkaa näkyä kokonaismarkkinoilla.

Esitetään, että on muitakin maita, joissa päivittäistavarakauppa on yhtä keskittynyttä kuin mitä Suomeen nyt tulee. Onko meillä tavoitteena maa, jossa asiat ovat vielä huonommin kuin Suomessa nyt? On aivan selvää, että mitä vähemmän kilpailua on, sitä korkeampi on hintataso. Monopolin/oligopolin hintavaikutus on vähintään 5-10 %. Esimerkiksi vapautettu bussiliikenne osoittaa kilpailun vaikutuksen hintoihin, jotka ovat alentuneet sekä bussimatkojen (aikaisemmin säännöstelty) että junamatkojen (edelleen monopoli) kohdalla. Alennus on ollut merkittävän suuri.

Lisäksi suomalainen todellisuus paljastaa, että perusteeton vahvuus markkinoilla (siis oligopoli) vie kilpailun virheelliseen suuntaan. Tästä osoituksena ovat Suomessa tehdyt kaupan alan erittäin suuret investoinnit, joita kaksi suurinta toimijaa ovat tehneet. Päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala on runsaat 2.200.000 m². Siispä lähes 0,4 m²/asukas. Yhtä myymälää kohti on peräti 1.300 asukasta. Myynti asukasta kohti on noin 3.000 €.

Vaikuttaa siltä, että toimijat ovat hieman yli-investoineet. Isoilla toimijoilla ei ole kuitenkaan mitään hätää, koska oligopolitilanne pitää huolen siitä, että ne voivat hinnoittelun avulla turvata omaa kannattavuuttaan. Me kuluttajat puolestamme saamme kunnian osallistua hintojen maksamiseen.

Suomen Pankin selvityksen mukaan Suomi on euroalueen kallein maa. Suomessa keskimääräinen talous maksaa ostamistaan tuotteista ja palveluista 21 % enemmän kuin euroalueella keskimäärin. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet euroaluetta nopeammin, samoin energia.

Mitä tuotteiden hinnoille tapahtuu, mikäli kilpailuviranomaiset antavat lisäkeskittymisen toteutua? Voin antaa yhden vinkin: ne eivät ainakaan laske.