Suomalainen kertomus 2020-luvulle ja siitä eteenpäin

Järjen lisäksi ihmisen toimintaa ohjaavat järjen ulkopuoliset tekijät kuten uskomukset. Uskomukset eivät ole tosiasioita vaan nimensä mukaisesti oletettuja tai kuviteltuja asiantiloja. Uskomukset elävät omaa elämäänsä ja muokkaavat käyttäytymistä ja sitä kautta toimintaa. Kun yhdistetään useiden henkilöiden uskomuksia, saadaan yhteinen kertomus, josta syntyy yhteiskuntaa ohjaava voima. Se voi olla joko rakentava tai tuhoava. Joissakin tilanteissa ohjaava voima seisauttaa yhteiskunnan kehityksen ja syntyy jäykkyystila, jossa suurin osa voimavaroista käytetään sen pohtimiseen, miksi mitään ei saa muuttaa. Tämä näyttää tällä hetkellä olevan suomalaisen yhteiskunnan tilanne.

Mistä tämä johtuu? Mielestäni se johtuu siitä, että ”Se Suuri Kertomus” puuttuu. ”Se Suuri Kertomus” on kertomus, josta muodostuu järjen ulkopuolinen vaikuttava voima. Mitä yhtenäisempänä ”Se Suuri Kertomus” omaksutaan, sitä yhtenäisempi on yhteiskunta ja sitä voimakkaampi on sen jäsenten keskinäinen luottamus ja toiminta.

Suomalainen vanha kertomus oli ”On lottovoitto syntyä Suomeen”. Tämä kertomus toimi voimakkaana uskomuksena 60-luvulta lähtien 2000-luvun alkupuolelle saakka. Tämä ajanjakso ei tietenkään sujunut ilman ristiriitoja, mutta ”Se Suuri Kertomus” sitoi yhteiskunnan yhteen kohtuullisen hyvin joka tapauksessa. Tiedettiin, mitä varten toimittiin ja miksi veroja maksettiin. Lisäksi aineellinen hyvinvointi kasvoi koko ajan, jolloin suurimmat ristiriidat olivat lähinnä siinä, miten kasvava kakku jaetaan. Lisäksi suomalainen ”Se Suuri Kertomus” soveltui sen aikaiseen laajempaan kokonaisuuteen sangen hyvin.

”Se Suuri Kertomus” olisi voinut toimia vielä pitempäänkin, mutta tapahtui kaksi asiaa, jotka ehkäisivät sen tehon. Toinen oli kotitekoinen ja toinen ulkoinen. Kotitekoinen oli se, että meillä keitti hieman yli. ”Se Suuri Kertomus” johti siihen, että aloimme kuvitella olevamme maailman parhaita lähes kaikessa. Mitä tahansa toimintaa ajateltiinkin, meillä oli aina maailman parasta. Joskus tämä saattoi pitää paikkansakin, mutta ei kuvitellussa laajuudessa ja määrässä. Ikävä kyllä tämä sama kritiikitön suhtautuminen jatkuu vieläkin.

Ulkoinen tekijä oli maailman muuttuminen ja avautuminen. Suomen kytkeytyessä toisaalta EU:hun ja toisaalta liittyessä WTO:n jäseneksi, toimintaympäristö ja toimintaedellytykset muuttuivat ratkaisevasti. Sopeutumisessa uusiin toimintaedellytyksiin olemme onnistuneet huonosti. Yritämme edelleen toimia kuten aikaisemmin, vaikka toimintaympäristö ja toimintaedellytykset ovat muuttuneet. Tämä koskee koko yhteiskunnan kenttää. Työmarkkinat toimivat kuten aiemmin, poliittinen järjestelmä toimii kuten aiemmin, virkakoneisto, virkamiehet ja jopa media toimivat kuten aiemminkin. Tämä aikaisempaan perustuva toiminta perustuu virheelliseen lähtökohtaan.

On tietysti ymmärrettävää, että halutaan toimia kuten aiemmin, koska silloinen toiminta tuotti kohtuullisen hyviä tuloksia. Ympäristön muuttuminen ja edellä käsitelty kotitekoinen virhe vaativat kuitenkin korjausta ja uudemman ”Sen Suuren Kertomuksen”, jonka avulla rakennetaan yhteiskuntaa tulevia vuosikymmeniä varten.

Mikä uusi ”Se Suuri Kertomus” voisi kiteytettynä olla? Se voisi kuulua:

TEHOKAS JA TOIMIVA SUOMI KAIKKIEN HYVÄKSI.

Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä? Mitä kaikkea tulee muuttaa ja parantaa? Minkälainen sen mukainen Suomi on? Koetan vastata noihin seuraavassa.

Hallintojärjestelmä:

Suomessa on 50 kuntaa, keskimäärin runsaat 100.000 asukasta. Asukasluku ratkaisee, pinta-alalla ei ole merkitystä. Mitään maakuntahallintoa eikä aluehallintoa ole. Luovutaan ehkäpä maailman typerimmästä ideasta eli siitä, että pidetään koko Suomi asuttuna ja kaikkialla on samat palvelut. Edes eräs maailman varakkaimmista ja dynaamisimmista talouksista, USA, jonka asukastiheys ilman Alaskaa on noin 35 asukasta/km², ei koeta pitää väkisin koko maata asuttuna. Miten siis Suomi, jonka asukastiheys on 16 asukasta/km², tähän pystyisi. USA:n ostovoimakorjattu BKT/asukas on noin 54.000 USD ja Suomen hieman alle 40.000 USD.

Poliittinen järjestelmä:

Enemmistövaalijärjestelmä vaaleissa: Valtiovaaleissa on 100 vaalipiiriä, kussakin 50.000-60.000 asukasta. Tämä johtaa poliittisen järjestelmän tervehtymiseen sekä selkeään poliittiseen vastuuseen ja puolueiden määrän vähenemiseen oikeaan määrään. Mitään alueellisia tasauksia ei ole. Matemaattinen jako suoraan asukasluvun mukaan.

Kuntavaaleissa kukin kunta jaetaan äänestysalueisiin, joita on kunnasta riippuen 20-50. Valtuutettujen määrä on siis 20-50 henkilöä.

Vaalipiiri- ja äänestysaluetarkistus tehdään 10 vuoden välein.

Kaikki poliittiseen tai sen luonteiseen toimintaan liittyvät tuet ja avustukset lopetetaan mukaan luettuna työntekijöiden ay-jäsenmaksujen erityiskohtelu.

Verotus ja julkiset maksut sisältäen työhön liittyvät sivukulut:

Verojen ja julkisten maksujen osuudelle, joka on tällä hetkellä noin 45 % BKT:sta, säädetään yläraja perustuslailla. Yläraja on 30 % BKT: sta. Julkinen velanotto kielletään, paitsi kansanäänestyksellä voidaan ottaa velkaa valtiolle tai kunnalle enintään kumulatiivisesti 10 % BKT:sta. Tällä hetkellä verot ja julkiset maksut ovat yhteensä noin 90 miljardia euroa vuodessa, josta sosiaaliturvamaksut, sisältäen eläkemaksut, ovat noin 26 miljardia euroa. Valtion ja kuntien menot ovat siis yhteensä 64 miljardia euroa lisättynä velkaantumisella.

Kun verojen ja julkisten maksujen ylärajaksi asetetaan mainittu 30 % ja sosiaaliturvamaksujen osuus säilyy ennallaan, se tarkoittaa, että valtion ja kuntien menot voivat olla vain 34 miljardia euroa, koska velkaantumista ei sallita.

Mahdollisimman paljon euroja tulee kiertää asiakkaan ja yrityksen välillä suoraan. Jokaisesta kerätystä veroeurosta menee väistämättä osa virkakoneiston taskuun ja tätä kautta hukkaan. Ilman virkakoneistoa ei tarvita tätä osaa verosta, joten ei virkakoneistoa - ei virkakoneisto-osaa verosta.

Yhtiöverokanta 0 %. Tuloverotuksessa siirrytään tasaverotukseen, sekä ansiotuloilla että pääomatuloilla on sama verotus. Arvonlisäverotusta alennetaan, yhtenäinen verokanta enintään 15 % ja veropohjaa laajenetaan.

Virkakoneiston määrä:

Virkakoneisto sisältää kaiken valtion ja kunnan toiminnan, myös tavalla tai toisella yhtiöitetyn. Virkakoneisto perustuu aina säädöksiin. Lainsäädännössä ja muussa säännösten laadinnassa lähdetään siitä, että uusi säännös voidaan tehdä vain, jos vähintään yksi vanha säännös tai virka voidaan lakkauttaa. Tavoitteena on, että uusi säännös lopettaa vähintään kaksi vanhaa.

Virkakoneiston tarve ja määrä vähenee sen vuoksi, että julkinen valta vähentää toimintaulottuvuuttaan ratkaisevasti. Esimerkkejä vähentämisestä ja toiminnasta vähentämisen jälkeen:

Suurimmassa osassa palvelutarpeita käyttäjä maksaa itse tarvitsemansa palvelun. Jos käyttäjällä ei ole tähän varaa, tuetaan käyttäjää eikä palvelun toimittajaa. Raha seuraa AINA asiakasta. 

Korkeintaan viisi sotealuetta, yliopistollisten keskussairaaloiden alueilla, mahdollisesti siirrytään vuoteen 2030 mennessä kahteen alueeseen.

Terveyspalvelut, esimerkiksi terveyskeskukset, on yksityistetty suurimmaksi osaksi, mallia työterveyshuolto

Erikoissairaanhoitopalvelut: yliopistolliset sairaalat hoitavat vaikeammat sairaudet. Tavanomaisemmissa palvelun toteuttavat markkinaehtoisesti eri palvelun tarjoajat.

Vanhusten hoivapalvelut ostetaan yksityisiltä tuottajilta

Lasten päivähoito perustuu puhtaasti markkinaehtoiseen toimintaan.

Peruskoulu 1-9-vuotta toteutetaan kuten nykyisin, tosin rinnakkain toimii yksityiskouluja

Lukiokoulutus on suurimmaksi osaksi yksityiskoulujen toimintakenttää ja perustuu lukukausimaksuihin

Ammatillinen koulutus, nuorten tai aikuisten, perustuu suurimmaksi osaksi ns.markkinaehtoiseen toimintaan

Korkeintaan kolme yliopistokaupunkia ja neljä yliopistoa, Helsinki (Helsingin YO, Aalto, Tampere ja Turku), ei mitään sivupisteitä. Opiskelun ja tutkimuksen sisällöt määritetään tarkasti ja modernisti sekä määrien että laadun suhteen. Kaupallisen, teknisen ja luonnontieteellisen koulutuksen määrää kasvatetaan voimakkaasti.

Korkeintaan 10 ammattikorkeakoulua. Sama kuin edellä.

Yritystuet pois, yritystukea annetaan vain uudelle yritykselle ja enintään viiden vuoden ajan perustamisesta.

Kaikki aluetuet lakkautettu.

Tekes ja Sitra lakkautettu

Työvoiman välitys siirretty yksityisille yrityksille.

Lopputulemana tulee olla: virkakoneiston määrä enintään 12-15 % koko työvoimasta. Matemaattisin termein: koko työvoima  2,6 miljoonaa, virkakoneiston määrä on enintään 390.000 työntekijää.

Median osalta merkittävin muutos on YLE-veron poistaminen ja siirtyminen käytön mukaiseen maksamiseen. Toinen tärkeä seikka on kaiken mediatoimintaan liittyvän tukemisen lopettaminen koskee se sitten kaupallisia tai muita toimijoita.

Työmarkkinoilla muutetaan sosiaalista konseptia mm.seuraavasti:

- työehtosopimukset tehdään aina yhden työnantajan ja sen työnantajan työntekijöiden kesken

- yleissitovuus poistetaan kokonaan

- laittomien lakkojen osalta voidaan jokainen työntekijä / kaikki työntekijät määrätä maksamaan vahingonkorvausta aiheuttamastaan vahingosta ilman ylärajaa

- työaikalainsäädäntö uudistetaan ja tehdään vapaammaksi, esimerkiksi määrittelemällä vuosityöaika sekä työvuoron pituus

Yritystoiminta:

Yritystoiminnan aluetta kasvatetaan lisäämällä mahdollisuuksia mm. yksityisten koulujen, yksityisen terveydenhuollon, yksityisen työnvälitystoiminnan toteuttamiseen. Minimoidaan julkisen hankinnan säädännölliset haitat nostamalla julkista hankintaa koskevia rajoja merkittävästi. Keskitytään vain olennaisiin ja tärkeisiin alueisiin, kuten rakentaminen ja tietojärjestelmiin kokonaisuudessaan.

Yritystukea annetaan vain viiden ensimmäisen vuoden aikana. Yrityksien henkilökunnan koulutukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan ei anneta tukea. Jokainen hyvä yritys kouluttaa henkilöstöään ja kehittää toimintaansa omalla rahallaan. Puretaan duopoli- ja oligopolitilanteet suomalaisessa taloudessa.

Luvanvaraista yritystoimintaa ovat vain terveydenhuoltoon liittyvä, lääkkeisiin liittyvä, lasten kasvatukseen ja koulutukseen liittyvä sekä kaivosteollisuuteen liittyvä valmistus-, palvelu- ja myyntitoiminta.

Kaikki muut liiketoiminnan muodot perustuvat ilmoitukseen, mutta toiminnalle voi olla reunaehtoja kuten rahoitus- ja vakuutustoimintaan liittyvä vakuus tai takausjärjestely.

Edellä on esitetty karkea versio siitä, mitä mielestäni tulee tapahtua, että ”Se Suuri Kertomus” voisi toteutua. Lukija todennäköisesti toteaa, että esityshän johtaa luokkayhteiskuntaan tai se on suorastaan taantumuksellista. Niinpä pyydän häntä rauhoittumaan ja pohtimaan asiaa uudemman kerran sekä ottamaan huomioon esitetyn kokonaisuuden. Mutta kuten aina, nämä unelmat ovat mielipidekysymyksiä.  

Esitetty perustuu sille käsitykselle, että Suomi ei voi jatkaa nykyisellä jäykkyyskurssilla. Meidän tulee päästä irti pohjoismaisen vihervasemmistolaisen järjestelmän totalitaarisesta kuolemansyleilystä ja siirtyä yhteiskuntaan, joka avustaa jokaista pärjäämään sekä ottamaan vastuuta itsestään, läheisistään sekä koko suomalaisesta yhteisöstä.

Minulla on unelma. Unelmani on se, että lapseni ja lapsenlapseni voivat elää todellisuutta jota kuvaa

TEHOKAS JA TOIMIVA SUOMI MEIDÄN KAIKKIEN HYVÄKSI –slogan.

Tiedän sen olevan vain unelma, koska sen aikaansaaminen edellyttää niin monen toimijatahon toiminnan uudelleen organisoitumista ja itsensä tarpeettomaksi tekemistä, ettei kukaan muu kuin Dostojevskin Ruhtinas Lev Myskin voi olettaa sellaisen toteutuvan.