tiistai 26. tammikuuta 2016

Takseista ja ubereista

Mielenkiintoa on viime päivinä herättänyt se, tuleeko ubertaksitoiminta sallia ja pitääkö taksijärjestelmä vapauttaa. Nykyinen tilanne on se, että viranomainen määrittelee taksien tarpeen alueittain. Sinänsä " tärkeä " asia, mutta mutta onko tämä olennaista kuluttajan/kansalaisen näkökulmasta vai olisiko tärkeämpääkin pohdittavaa. 

Suurin mielenkiinnon kohde tulisikin mielestäni olla se, onko tällaisessa keskustelussa ylipäätään mitään järkeä. Varsinkin kun kansanedustajatasolla lähdetään viemään näinkin pienimerkityksistä asiaa "voimalla" eteenpäin.


Suomen Taksiliiton mukaan taksialan kokonaisliikevaihto on noin 1 miljardia euroa ja taksiyrittäjiä on noin 9.500. Kuljetuskyytien jakautuma on:
- yksityishenkilöt noin 40 % matkoista
- yhteiskunnan taksipalvelut noin 40 % matkoista
- yritysten osuus on loput 20 %.

Liikevaihtojakautuma ei ole välttämättä aivan samanlainen, koska Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan kotitalouksien taksinkäyttömenot johtavat melkoisesti pienempään euromäärään kuin 40 % x 1.000.000.000 €.  Tämä ei kuitenkaan ole olennainen tekijä pohtimisessa.

Jos Ubertaksikyyti tai taksitoiminnan vapauttaminen johtaisi esimerkiksi 20 %:n hinnan laskuun (perustuu yhtiön omaan ajatukseen), olisi kokonaissäästö 200 milj.€, edellyttäen, että taksimatkoja ei tehtäisi enempää kuin nyt. Yksityismatkustajien säästö olisi tästä noin 80 milj.€, joka jaettuna kaikille kotitalouksille tuottaisi säästöä 30 €/vuosi tai jokaiselle henkilölle alle 15 €/vuosi. On tietysti hyvä muistaa, että tasan eivät tässäkään tilanteessa jakaudu nallekarkit, vaan toiset säästäisivät enemmän ja toiset vähemmän.

Sen sijaan, että keskitytään suhteellisen pieneen korjausliikkeeseen, niin kansanedustajat ja puolueet voisivat koettaa oikaista vaikkapa kahta seuraavaa seikkaa:

1. keskittynyttä päivittäistavarakauppaa ja sen mukanaan tuomaa liian korkeaa hintatasoa. Duopolitilanne, joka Suomessa vallitsee (SOK ja Kesko = 80 %:n markkinaosuudet), nostaa hintatasoa 10-15 % verrattuna laajempaan kilpailutilanteeseen.
Päivittäistavarakaupan myynti oli Suomessa vuonna 2014 noin 16,7 miljardia €, joten tästä määrästä säästäminen, vaikkapa 1 %:n säästäminen tarkoittaa jo noin 170 miljoonan euromäärää kuluttajille. Kuuden prosentin keskimääräinen hintatason aleneminen tuottaa enemmän kuluttajille kuin on koko taksiliikennetoiminnan liikevaihto.

2. muun palveluliikenteen kalleus. Esimerkiksi PK-seudulla keskimääräinen kuukausilippu  maksaa noin 100 € eli 1.200 €/vuosi. Siispä yhden prosentin hintatason alentuminen tuottaa suunnilleen saman hyödyn kuluttajalle (12 €) kuin Ubertaksitoiminta (15 €) tuottaisi.

Jostain kumman syystä meillä yleensä keskitytään ns. lillukanvarsiin kuten mielestäni nyt taksiliikenteessä, eikä siihen, millä olisi todellista merkitystä kuluttajille/äänestäjille. Onko tämä tarkoituksellista vaiko vain sitä, että asiaa ei hahmoteta?

Ihannetilanteessa arvon kansanedustajamme sekä hyvin toimivat virkamiehemme tietysti korjaavat kaikkia edellämainittuja epäkohtia kansalaisten hyvinvoinnin ja talouden parhaaksi. 

Mielestäni kaikki turha sääntely, kuten taksiliikenteen sääntely, on tarpeetonta ja kuluttajalle kallista eikä tuota mitään positiivista lisäarvoa yhteiskuntaamme pitemmällä aikavälillä asiaa tarkasteltuna. Kyse onkin siitä, mihin arvon edustajamme aikaansa käyttävät ja panostavat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti