Lähtökohtana on, että nettoveronmaksaja maksaa enemmän veroja kuin mitä saa tulonsiirtoja. Tämän vuoksi on syytä selvittää ensin se, kuinka paljon tulonsiirtoja eri henkilötahot saavat. Sen jälkeen voidaan laskea se, millä tulotasolla verojen määrä ylittää saadut tulonsiirrot.
Jos tehdään asiasta suhteellisen yksinkertainen (kuten se onkin), voidaan ottaa verojen osalta mukaan vain maksetut tuloverot eli sekä valtion että kuntien tuloverot. Sen sijaan välilliset verot kuten ALV jne. maksetaan yleensä käytön mukaan ja ne kohtelevat kaikkia käyttäjiä samalla tavalla. On aivan sama, ostaako maitopurkin tai sisäfileen Wahlroos tai mökin ukko, molemmat maksavat saman verran alv:ia. Se, että Wahlroos ostaa enemmän sisäfilettä kuin mökin ukko, ei vaikuta nettoveronmaksumielessä mitään.
Seuraavat tulonsiirrot ovat mukana laskelmassa:
1. osuus valtion menoista/henkilö = 4.000 €
2. osuus kunnan menoista/henkilö = 2.000 €
3. päivähoito/lapsi = 10.000 €
4. peruskoulutus/lapsi = 10.000 €
5. korkeakoulutus = 20.000 €/tutkinto/vuosi, mukaan otetaan keskimääräisen valmistumisajan mukainen viisi vuotta. Jos perheen lapsi opiskelee tutkinnon, perhe saa siitä tulonsiirtoa siis 100.000 €, joka jaetaan vuosittaiseksi tulonsiirroksi 5.000 € hänen kasvuiälleen eli 20 ikävuodelle.
Nyt voimme laskea keskimääräiset esimerkkitalouden saamat tulonsiirrot. Esimerkkitaloudessa on kaksi aikuista ja kaksi lasta, joista toinen suorittaa korkeamman asteen tutkinnon.
Saadut tulonsiirrot/talous:
1. 16.000 €
2. 8.000 €
3.-4. 20.000 €
5. 5.000 €
Yhteensä 49.000 €
Siispä noin kaksikymmentä vuotta tämä talouden kivijalka saa tulonsiirtoina lähes 50.000 € vuodessa.
Kuinka paljon tulee ansaita, että maksaa tuloveroa yhteensä 50.000 € vuodessa?
Jos:
aviopuoliso 1 ansaitsee keskimäärin 7.500 €/kk= 90.000 € vuodessa ja
aviopuoliso 2 ansaitsee keskimäärin 4.500 €/kk= 54.000 € vuodessa
niin he maksavat tuloveroa yhteensä vuositasolla suurin piirtein saman verran kuin he saavat tulonsiirtoina takaisin. Jos lapsia on vain yksi tai jos lapsia on enemmän, muuttuvat edellä olevat luvut vastaavasti.
Lisäksi on hyvä huomata, että moni itsensä nettoveronmaksajaksi kokeva henkilö ei sitä todellisuudessa vielä ole, koska hän saa mittavia tulonsiirtoja tai hänellä on aikaisempia tulonsiirtoja maksamatta. Näinpä voivat esimerkiksi Espoossa hieman vauraammalla alueella asuvat Sirpa Mienkiewicz-Virtanen ja Matti Virtanen, joilla on kaksi tarha-/kouluikäistä lasta, mielessään sadatella naapurissa asuvaa Henna ja Heikki Järvistä, joilla ei ole lapsia lainkaan, koska Mienkiewicz-Virtaset ovat, omasta mielestään, nettoveronmaksajia suurituloisina (tulot yhteensä 110.000 € vuodessa) ja Järviset ovat vain keskituloisia (vuositulot yhteensä 75.000€). Siispä Mienkiewicz-Virtaset kokevat elättävänsä verorahoillaan noita tavallisia pulliaisia.
Todellisuudessa Järviset maksavat tuloveroja yhteensä lähes 20.000 €/vuosi ja saavat tulonsiirtoina takaisin noin 12.000 €. Sen sijaan Mienkiewicz-Virtaset maksavat tuloveroja yhteensä noin 35.000 €, mutta saavat tulonsiirtoina takaisinpäin, jos korkeakoulututkintoa ei oteta mukaan laskelmaan, 44.000 € vuosittain.
Edellä olevasta laskelmasta selviää myös, että todellisia nettoveronmaksajia ovat kohtuullisen hyvin ansaitsevat sinkut ja lapsettomat parit sekä - yllätys yllätys - keskipalkkaa suurempaa työeläkettä saavat työeläkeläiset. Suurtuloiset ovat luonnollisesti nettoveronmaksajia. Lisäksi olisi todella tärkeää oivaltaa se, että nettoveronmaksajaominaisuutta tulee arvioida pitkällä aikavälillä, vähintään 20 vuoden aikavälillä, kuten edellä oleva laskelmakin on tehty.
20 vuotta on aivan liian lyhyt aika puhuttaessa nettoveronmaksusta, sillä lasten aikuistuttua veronmaksu jatkuu vielä noin 20 vuotta. Tämän huomioiminen muuttaa edellisen laskelman tuloksen aivan toisenlaiseksi.
VastaaPoistaVaikeimmassa tilanteessa on vanhempi, joka yksin vastaa perheen taloudesta, esim. sen vuoksi, että toinen vanhemmista on kuollut. Tuolloin progressiivinen verotus lyö todella kovaa, erityisesti niitä, joilla ei ole omaisuutta.
Jos luet uudelleen ajatuksen kanssa, niin eihän siinä todeta, että 20 vuotta on nettoveronmaksuaika vaan esimerkkitapus saa tietyn määrän tulonsiirtoja tuon 20 vuoden aikana. VAsta tämän ajan ulkopuolella tämä tapaus voi olla ns. nettoveronmaksaja eli jos tulot ovat riittävän suuret, niin seuraavat 20 vuotta voidaan olla nettoveronmaksajia kunhan ensin on maksettu nuo saadut hyödyt. Eli ei laskelma mihinkään muutu vain erilaiset kotitaloudet sijoittuvat nettoveronmaksussa joko todellisiksi nettoveronmaksajiksi, neutraaleiksi tai sitten hyötyjiksi.Muuten enoikein päässyt kiinni argumentteihisi. Sen sijaan olen samaa mieltä siitä, että tarkastelujaksona tulee tietysti olla koko veronmaksuaika. Tämän johdosta moni itseään nettoveronmaksajana pitävä henkilö ei ole vielä lähelläkään sitä, koska taustalla ovat nämä aikaisemmin saadut hyödyt.
PoistaVanha juttu, mutta pitipä kommentoida silti.
VastaaPoista"Tulonsiirtojen osalta yksinkertaistetaan laskelmaa hieman ja oletetaan, että valtion menoista 40 % ja kuntien menoista 20 % on tarpeellisia kaikkien kannalta ja kohdistuvat tasasuhteisesti kaikkiin kansalaisiin."
Tuolle oletukselle kun lähtee rakentamaan, saa juuri sellaisen lopputuloksen kuin tahtoo.
Voin argumentoida samoilla keinoin hyvin myös toiseen suuntaan, jolloin päädymme tilanteeseen, jossa jokainen on nettosaaja eikä kukaan maksa mistään yhtään mitään.
Esittämällä suurituloiset nettosaajina nostaa mielestäni esiin siinä sivussa myös kaksi muuta suurta kysymystä, kuten
-kuinka valtavan "kalliita" pienituloiset täysivaltaisesti palveluja käyttävät ovat, sekä
-kenen kumman veronkantokyky tätä kaikkea lopulta pitää pyörimässä?
Mitä Wahlroosin sisäfileen arvonlisäveroon tulee, on kuluttamisen tarkastelu arvonlisäveromielessä tasan yhtä relevanttia verotuksellisessa suhteessa kuin lisätöiden tai -ansioiden välttäminen veroseuraamusten välttämiseksi. Kumpikin vaikuttaa suoraan maksetun veron määrään.
Se, joka ostaa 124 000 eurolla 24%-kantaan kuuluvia hyödykkeitä maksaa 24 000 eurolla arvonlisäveroa. Se, joka ostaa 1240 eurolla 24%-kantaan kuuluvia hyödykkeitä maksaa 240 eurolla arvonlisäveroa. Usein se, jolla on varaa ostaa 124 000 eurolla hyödykkeitä maksaa progression vuoksi jo valmiiksi erittäin korkeaa tuloveroa.
Näin päästään tilanteeseen, jossa veronmaksutaakka kasautuu entisestään tietylle osalle väestöä.
Täydellinen vallitseva epätasa-arvo vastuunjaon suhteen ei katoa esittämällä laskelmilla kuviteltuja tulonsiirtoja myös suuriansioisille.
Termillä nettoveronmaksaja on alusta alkaen pyritty nostamaan esille ihmisten eriarvoistumista yhteiskunnallisten vastuiden saralla.
Termin teknisen sisällön kyseenalaistaminen ei tätä ongelmaa poista.
Ole hyvä ja tutustu hieman valtion ja kuntien menorakenteeseen ja ota sitten kantaa noin 20 ja 40 prosenttiin. Loppuosasta en valitettavasti en oikein saanut kiinni sitä ns pihviä. Mielestäni tasavero kohtelee kaikkia samalla tavalla,mitä väliä sillä on mitä ostaa. Väitätkö ettei tasavero ole oikeudenmukainen? Jos niin millä perusteella. Valitettavasti vaan se on niin, että tämän yhteiskunnan menoja rahoittavat nuoret, lapsettomat parit ja sinkut sekä hyvätuloiset eläkeläiset.Tämä johtuu pelkästään ns. suurten lukujen laista.On aivan sama, kuinka monta sisäfilettä se Wahlroos syö.
PoistaKuten aikaisemmin kommentoin niin asiaa tulee lisäksi tarkastella riittävän pitkällä aikavälillä.
Kiitos pohdintojesi esiin tuomisesta.
Paitsi, jos tienaat sen 100000e valtio/kunnan töissä olet aina vain kulu muille🤗
VastaaPoista