On ikävä seurata
juupas-eipäs -keskustelua tutkimustoiminnan merkityksestä ja ennen kaikkea
siitä, käytetäänkö siihen tarpeeksi euroja vaiko liian vähän. Tähän mennessä en
ole kuullut tai nähnyt kenenkään esittävän mitään muuta kuin perustelemattomia
väitteitä jompaankumpaan suuntaan.
Sanotaan, että ”kun
tutkimusmenojen määrää vähennetään, leikataan tulevaisuudesta…” - tai lapsilta
tai sieltä tai täältä. Usein nämä sanojat ovat vielä itse täysin riippuvaisia
tutkimusmenoista eli heillä, jos keillä, on oma lehmä ojassa. Tämän vuoksi heitä
ei tulisi kuunnella niin suuresti, ainakaan ennen kuin he tuovat faktaa
pöytään.
Tutkailin OECD:n
tilastoja ja selvitin muutaman Euroopan maan osalta:
- tutkijoiden määrä
suhteessa 1.000 työssäkävijään
- tutkijoiden kokonaislukumäärän
- tutkimusmenot
prosentuaalisena osuutena BKT:sta
- tutkimuksen tuloksena
tarkastelin ns. triadic patent families eli periaatteessa myönnettyjen patenttien
lukumäärää vuoden 2014 lopun tasolla.
Oletusarvona voitaneen
pitää, että myönnettyjen patenttien lukumäärä on jossakin järkevässä suhteessa tutkijoiden
määrään. Tähän puolestaan vaikuttaa tietysti käytettävissä olevat eurot eli
kuinka paljon BKT: sta käytetään tutkimusmenoihin.
Lukemisen
helpottamiseksi en esitä kaikkea tilastotietoa tässä, vaan esitän lopputuleman
eli sen, mikä on patenttien suhde tutkijalukumäärään. Katsotaanpa miten kävi:
Maa
|
Patenttitehokkuus
|
Sveitsi
|
19.6
|
Alankomaat
|
10.3
|
Saksa
|
7.4
|
Belgia
|
6.6
|
Ruotsi
|
6.3
|
Itävalta
|
6.0
|
Tanska
|
5.1
|
Suomi
|
5.1
|
Kun katsotaan, kuinka
paljon maat käyttävät tutkimukseen, niin Ruotsi on keulilla (3,3 % BKT:sta),
seuraavina tulevat Itävalta, Sveitsi ja Tanska (kaikki 3 %), Suomi ja Saksa käyttävät 2,9 %.Varsinainen ihme on
se, että Alankomaiden tutkimusmenojen BKT-osuus on vain 2 % ja lievempi ihme, että
Belgia käyttää siihen tarkoitukseen 2,5 %.
Jos verrataan tulosta, kuten
edellä on tehty, Suomen suoritus on heikko. Sama koskee Tanskaa. Ei voi muuta
kuin ihmetellä Alankomaiden tehokkuutta.
Siispä arvon
tutkimusmenojen lisäämistä vaativat henkilöt:
Oletteko ystävällisiä ja selvitätte ensin:
Miksi Suomen tutkimustoiminta on niin tehotonta?
Miksi käytämme näinkin paljon tutkimukseen, kun
Alankomaiden tehokkuudella sama tulos tulisi 1,5 %:n panostuksella?
Miten voi tutkimustoimintamme on näin vinoutunutta?
Käytämmekö Alankomaihin olevan erotuksen (noin 3,5
miljardia euroa) tuottamattomiin tutkimusaloihin (esim. viiden yliopiston
naistutkimukseen jne.)?
Kuinka kauan meillä on vielä varaa tällaiseen toimintaan?
Yhteiskuntatieteiten tutkimuksesta ei vallan paljon patentteja heru. Suomen ongelma saattaa hyvinkin olla väärin suunnattu koulutus.
VastaaPoistaOLen samaa mieltä ja tainnut asiaa akaisemminkin sivuta.Lisäksi meillä on tutkijoina paljon esimerkiksi erilaisia poliittisia tutkijoita.
PoistaNiitä taitaa olla suhteessa enemmän kuin verrokkimaissa kuten luvut osoittavat. Ikävä kyllä.
Niin, tuo patenttitehokkuus taitaa liipata pikemminkin tuotekehityksen kuin varsinaisen tutkimuksen puolelle - vaikka toki patentitkin voivat perustua perustutkimukseen. Suomen vaatimaton sijoitus tuossa kisassa saattaa osittain perustua siihen, että tutkijan kannattaa harvoin lähteä omalla kustannuksellaan hakemaan kansainvälistä patenttia, ja tutkimuksen rahoittajat toisaalta maksavat patentoitavissa olevasta ideasta kovin kovin nihkeästi, jos yhtään mitään (oma rajoitettu kokemus).
VastaaPoistaTuosta patenttimäärästä. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin OECD:n tilastoissa yrityksen sijaintimaa on rekisteröintiperuste.
VastaaPoistaMutta olet varmaan ainakin osittain oikeassa. Mutta kuten olen aikaisemmissa kirjoituksissa tuonut esiin, on meillä Suomessa hieman erilainan koulutusrakennekuin esimerkiksi Sveitsissä ja Alankomaissa.
Joka tapauksessa olisi erittäin tärkeää,että tavalla tai toisella löytäisimme mittarin, jolla tutkimusmenojen tuottamaa hyötyä mitattaisiin.
Perustutkimusta voi olla hankala mitata, mutta sen tarkoitushan on nimenomaan tukea soveltavaa tutkimusta, jota puolestaan voidaan mitata.
Lisäys edelliseen : jos tutkit aikaisempia kirjoituksiani, huomaat, että myöskin monilla muilla mittareilla Suomi häviää kirkkaasti muille verrokkimaille. Eiköhän tämäkin kerro jotakin.
Poista