Ovatko Suomen työmarkkinat jäykät? Ja mitä siitä seuraa?

Suomessa on viime aikoina paljon keskusteltu työmarkkinoiden jäykkyydestä ja sen vaikutuksesta taloutemme kehittymismahdollisuuksiin. Ay-liike on nostanut melkoisen metelin milloin mistäkin toimenpiteestä, jonka se katsoo kohdistuvan nykyisen järjestelmämme muuttamiseen.

Perusteena jarrutukselle esitetään yleensä, että meillä on kaikki niin hyvin, että pärjäämme ja olemme pärjänneet erittäin hyvin nykymallilla.

Kun taloutemme tila on mikä on, en ota suoraan kantaa näiden väitteiden mielekkyyteen, mutta halusin selvittää:

- ovatko Suomen työmarkkinat jäykät verrattuna muihin maihin

- ja jos ovat, voisiko tämä jäykkyys/notkeus näkyä talouden tuloksissa eli BKT/asukas- tasossa.

Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän jäykkyyden kuvaamiseen käytin kolmea indikaattoria, jotka olivat:

- sopimusjärjestelmien keskittyneisyys

- paikallisen sopimisen määrä sekä

- työehtosopimusten kattavuus.

Tarkasteltavat maat ovat Alankomaat, Belgia, Itävalta, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Sveitsi, Tanska sekä Uusi-Seelanti.

Asetin maat järjestykseen siten, että joustavin maa sai arvosanan 1 eli alhaisimman arvion ja jäykin maa sai korkeimman arvion eli 10. Kolmen tekijän yhteismäärä on siis joustavuuskerroin, alhaisen teoreettinen arvo siis 3, jos maa on joustavin kaikkien kolmen tekijän osalta. Vastaavasti jos maa on kaikkien osalta jäykin, on ao. maan yhteismäärä 30. 

Mitä alhaisempi joustavuuskerroin on, sitä joustavammat työmarkkinat ovat ja päinvastoin.

Seuraavassa taulukossa maat joustavammista työmarkkinoista jäykimpään:

Maa	Joustavuuskerroin
Uusi-Seelanti	4
Kanada	5
Sveitsi	14
Alankomaat	15
Norja	16
Ruotsi	17
Tanska	19
Itävalta	22
Suomi	23
Belgia	29

Valitettavasti näiden kriteerien mukaan tarkasteltuna Suomen työmarkkinat ovat erittäin jäykät. Painimme jäykkyydessä Belgian ja Itävallan kanssa alasarjoissa.

Toinen kysymys oli: Vaikuttavatko jäykät työmarkkinat talouden kehitykseen?

On selvää, että työmarkkinoiden ja talouden kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Joka tapauksessa, mikäli talouden kehitys joustavien työmarkkinoiden maissa on ollut parempaa kuin jäykkien työmarkkinoiden maissa, voidaan tehdä johtopäätös, että työmarkkinoiden joustavuus vaikuttaa talouden kehitykseen myönteisesti ja päinvastoin.

Seuraavassa tarkastelumaiden BKT/asukas 2015 ostovoimakorjattuina USD:

Maa	BKT/asukas
Uusi-Seelanti	35.200
Kanada	43.000
Sveitsi	56.500
Alankomaat	46.400
Norja	63.700
Ruotsi	45.500
Tanska	45.500
Itävalta	44.000
Suomi	39.000
Belgia	41.900

Taulukon luvut osoittavat selvästi, että joustavat työmarkkinat tuottavat taloudellista hyvinvointia. Uusi-Seelanti muodostaa poikkeuksen. Kaikkien muiden maiden BKT/asukas on selvästi korkeampi kuin Belgian ja Suomen. Itävalta on puolestaan pärjännyt hyvin jäykemmillä työmarkkinoillaan.

Kun otetaan mukaan BKT/asukas luvun kehitys vuodesta 1990 vuoteen 2015, vaikuttaa melko kiistattomalta, että työmarkkinoiden joustavuuden puolestapuhujat ovat oikeilla jäljillä.

Suuremman joustavuuden maiden BKT/asukas on kasvanut ao. aikajaksolla selkeästi nopeammin kuin Belgian (+ 36 %) tai Suomen (+ 34 %). Esimerkiksi Alankomaat (+ 45 %), Norja (+ 49 %), Ruotsi (+ 47 %) ja Uusi-Seelanti (+ 45 %) ylittävät Belgian ja Suomen kasvuvauhdin selvästi. Sveitsi muodostaa poikkeuksen, jota ainakin osittain selittää Sveitsin korkea lähtötaso vuonna 1990, joka oli 50–60 % muita maita korkeampi Norjaa lukuun ottamatta.

Onkin hyvä miettiä, miten voimme varmistaa työmarkkinoiden joustavuuden, koska se näyttää olevan merkittävää talouden kehittymisen kannalta. Meillä on onneksi muutama liike tehty tähän suuntaan, esimerkiksi EK jäi pois pelistä, mikä johtaa liittotason neuvotteluihin. Tämä lisää joustavuutta. Hyvä näin.

Suuri kysymys on: Pystyykö ay-liike nousemaan juoksuhaudoistaan ja siirtymään nykyaikaan?

Kun muissa maissa siirryttäneen todennäköisesti, kilpailun paineessa, entistä enemmän yritystasoiseen työehtojen sopimiseen, ei meillä ole muuta mahdollisuutta kuin lisätä työmarkkinoiden joustavuutta ja paljon.

Nykyhallituksen touhuja seuratessa vaikuttaa siltä, että todellinen työmarkkinamuutos jää tekemättä, koska aina ovat vaalit. Lisäksi hallituksen tekemät lainsäädäntömuutokset työlainsäädäntöön tuottavat usein vain lisää jäykkyyttä eivätkä joustavuutta, mistä nyt on ns. huutava pula.

Niin kauan kun ay-liike ja vihervasemmisto ovat jalat tanassa ja vastustavat kaikkea joustavuuden lisäämistä, kasvatamme vain tarvittavan muutoksen määrää. Muutos tulee joka tapauksessa, sitä emme voi estää. Mitä globaalimmaksi ja mitä digimmäksi maailma kehittyy, sitä suurempi on tarvittava muutos.

On lopetettava eläminen suljetun talouden keskitetyssä yhteiskunnassa ja haettava aidosti markkinaehtoisia ratkaisuja. Suomi ei ole enää eikä voi olla suljettu talous, vaan olemme osa globaalia taloutta. Se on hyväksyttävä tosiasia eikä mikään vaihtoehtoinen fakta.