Missä syy alhaiseen työllisyysasteeseen?

Hallitus esitti saavutuksenaan työllisyysasteen nousun 68 %:sta peräti noin 69 %:iin. Tavoitteeksi on asetettu niinkin (ainakin joidenkin päättäjien mielestä) kova tavoite kuin 72 %.

Kuinka kova tämä tavoite on?

OECD-maiden työllisyysasteiden vertailussa vuonna 2016 TOP 10 eli korkeimmat työllisyysasteet ovat seuraavissa maissa:

Maa	Työllisyysaste %
Islanti	87
Sveitsi	81
Uusi-Seelanti	76
Ruotsi	76
Saksa	75
Alankomaat	75
Japani	75
Tanska	75
Norja	74
UK	74

Näiden maiden lisäksi esimerkiksi Kanadan työllisyysaste oli 73 % ja pippurisen eteläisen naapurimme Viron työllisyysaste oli 72 %. Helposti voi huomata, että suomalainen tavoitetaso on aivan uskomattoman vaatimaton. Ja tähänkään ei ainakaan lähitulevaisuudessa päästä.

Huippumaiden työllisyysasteista voi tehdä seuraavia päätelmiä:

1. Maahanmuuton määrä ei yksinään selitä korkeaa työllisyysastetta, ainakaan yksittäisenä tekijänä. Ruotsissa ja Saksassa maahanmuuttajamäärät ovat olleet suurehkot (molemmissa myös korkea työllisyysaste), Japanissa on vastaavasti korkeahko työllisyysaste pienellä maahanmuuttomäärällä. Italiassa ja Kreikassa kuten myös Ranskassa on suhteellisen suuri määrä maahanmuuttajia, mutta erittäin alhainen työllisyysaste (Italia 57 %, Ranska 64 % ja Kreikka 52 %).On hyvä kuitenkin huomata, että suuressa osassa korkean työllisyysasteen maita on suurehko määrä maahanmuuttoa.

2. Ikärakenteen vaikutus on pienehkö: Japanissa on ns. vanhahko väestö, mutta korkea työllisyysaste (75 %). Italiassa on vanhahko väestö, mutta työllisyysaste vain 57 %.

3. Usealla korkean työllisyysasteen maalla palveluiden osuus koko kansantalouden kakusta on suurempi kuin esimerkiksi Suomessa. Esimerkiksi Tanskassa peräti 77 % BKT:sta on palveluiden osuus, kun vastaava osuus Suomessa on 66 %. Onko kansantaloutemme rakenne niin sanotusti vanhanaikainen?

4. Työmarkkinoiden jäykkyys, josta edellinen kirjoitukseni käsitteli, vaikuttanee paljon. Mitä joustavammat työmarkkinat ovat, sitä korkeampi on yleensä työllisyysaste. 

5. Viennin merkitys ei ole yksioikoinen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, puhumattakaan Alankomaista, on viennillä merkittävästi suurempi vaikutus koko kansantalouteen kuin Suomessa. Näillä mailla on parempi työllisyysaste kuin Suomella. Mutta Belgia on myös merkittävä vientimaa ja sen työllisyysaste on puolestaan selvästi Suomen tasoa alhaisempi.

Edellä olevan perusteella alahaisen työllisyysasteen syy rakkaassa 100 vuotta täyttävässä kotimaassamme on seuraavanlainen:

Ongelma on täysin sisäsyntyinen eli omien tekojemme tulosta.

Tämä on hyvä tunnustaa rehellisesti. Ne tekemiset ja tekemättömyydet, joiden kautta tilanne on syntynyt lienevät:

- Kyvyttömyys tehdä oikeastaan mitään muutoksia.

- Kyvyttömyys siirtyä 2010-luvulle sekä kyvyttömyys kehittyä 2020- ja 2030-luvun yhteiskunnaksi ja taloudeksi.

Kyvyttömyys ilmenee siinä, että mikään ei saa koskaan muuttua, koska muutos voi heikentää jonkin tahon tilannetta. Ja mikä on vielä pahempaa, muutos saattaa parantaa jonkin toisen tahon tilannetta enemmän kuin omaani. Tämä asenne on johtanut henkiseen paikallapysymistilaan, jota tuetaan suunnattomalla määrällä säädöksiä ja määräyksiä. Sitten hieman lievennetään alkoholiin, ravintolatoimintaan ja taksiliikenteeseen liittyviä määräyksiä ja - jippii - ollaankin jo maailman markkinatalousehtoisin maa.

Kyvyttömyyden eräänä aiheena on myös ns. väärä ylpeys. Kuvittelemme, että meillä kaikki on aina maailman parasta, mitä se nyt kulloinkin onkaan (ja joka aina vaihtuu, kun edellinen rampa ankka ammutaan alas). Tämän vuoksi emme kykene ottamaan muualta oppia siitä, miten ongelmiamme voisimme ratkaista ja minkälaisia malleja kehittää. Tämän asenteen voisi jollain tavalla ymmärtää, jos Suomi olisi ns. vanha suurvalta kuten Ranska, Italia jne., jolloin olisi jokin merkittävä historia, johon vedota.

( Käsitykseni mukaan suurin ongelma meillä on se, että työn tekeminen ja teettäminen on tehty aivan liian hankalaksi ja vieläpä kalliiksi. Näitä molempia ylläpitää suunnaton määrä säädöksiä ja määräyksiä. Lisäpontimena on vielä täysin reaalimaailmasta irrallaan oleva vihervasemmisto sekä ay-liike.)