Suomalaiset yliopistot kansainvälisessä rankingissa

The Times Higher Educationin yliopistolistaus asetti maailman eri yliopistot paremmuusjärjestykseen.  Suomalaisten kaunein kukkanen tässä tarkastelussa on Helsingin yliopisto, joka on sijalla 90. Aalto-yliopisto on sijalla 190.

Luettelon kärki on tuttu, sillä useissa muissakin vertailuissa samat yliopistot ovat yleensä kärjessä,  järjestys vain hieman vaihtelee.

Kymmenen kärki on seuraava:

1. Oxford

2. Cambridge

3. Kalifornian teknologinen Instituutti

4. Stanfordin yliopisto

5. MIT

6. Harward

7. Princeton

8. Imperial College London

9. Chicagon yliopisto

10.ETH Zurich

Pienempien EU-maiden yliopistoista pärjäsivät hyvin

38. Karoliininen Instituutti

47. KV Leuven

59. Amsterdamin Yliopisto

63. Delftin Yliopisto

67. Leidenin yliopisto

68. Utrechtin Yliopisto

72. Erasmus Yliopisto, Rotterdamissa

83. Croeningenin Yliopisto

86. Uppsalan Yliopisto

Opiskelijamäärä on suurimmassa  osassa näitä yliopistoja selvästi pienempi kuin Helsingin Yliopistossa (22.500 opiskelijaa). Helsinkiä suurempi määrä opiskelijoita on alankomaalaisissa ja belgialaisessa yliopistossa.

Suhdeluku opiskelijat/henkilöstö on kaikissa kymmenen kärjessä olevisssa yliopistoissa selkeästi suomalaisia alhaisempi. Yleensä kärkiyliopistoissa opiskeljoiden/henkilöstön suhdeluku on alle 10, kun se Helsingissä on 16 ja Aalto-yliopistossa on 20. Jälleen osa alankomaalaisista ja belgialainen yliopisto lähenee tässä asiassa suomalaisia.

Kansainvälisten opiskelijoiden osuudessa koko opiskelijamäärästä on selvä ero. Kaikissa huippuyliopistoissa on huomattavasti korkeampi kansainvälisten opiskelijoiden osuus, joka vaihtelee Stanfordin 22 %:sta Inmperial Collegen 55 %:iin. Helsingin Yliopistossa kansainvälisten opiskelijoiden osuus on vain 6 % ja Aalto-yliopistossa se on 20 %.

Mielestäni voimme ottaa luettelosta muutaman kopin, kun haluamme kehittää yliopistolaitostamme:

-       Suuri koko ei ole itsessään mikään ratkaisu, sillä MIT:ssä on vain 11.200 opiskelijaa ja Princetonissa vielä vähemmän, vain 8.000 opiskelijaa. Silti Leuven pärjää Helsinkiä paremmin, vaikka siellä on peräti  44.400 opiskelijaa.

-       Opiskelijat/henkilöstö -suhde näyttää vaikuttavan hyvän yliopiston kehittämiseen, kuten on jo todettukin.

-       Kansainvälisyysasteella vaikuttaa olevan positiivinen merkitys yliopiston kehittymiselle ja pärjäämiselle.

-       Meidän ei kannata hakea oppia niinkään USA:n ja UK:n yliopistoista eikä ehkä Saksankaan yliopistoista, niillä on takanaan kansantalouden suuri koko sekä imagotekijät, joita meidän on vaikea ylittää. Sen sijaan voisimme ottaa oppia Alankomaista, Belgiasta ja ehkpä Ruotsista, koska niiden yliopistot pärjäävät selkeästi Suomea paremmin tässä vertailussa. Erityisesti Alankomaat kiinnittää huomiota, koska siellä on suomalaisten edellä peräti kuusi yliopistoa.

Meillä menee kuitenkin hyvin ja panostamme selkeästi tulevaisuuteen, jolloin yliopistomme pärjäävät erinomaisesti. Tätä kehitystä tuetaan erityisesti sillä, että hallituksemme päätti lisätä varhaiskasvattajien yliopistopaikkoja tuhannella. Tottahan tämä poikii myös yliopisto-opiskelijoiden tasoon ja tätä kautta myös yliopisto-opetuksen tasoon, joskus 2040-2050-luvuilla.