Näkökulma maahanmuuttoon

Paul Collier toimii Oxfordin yliopiston taloustieteen professorina ja on tutkinut melkoisesti maahanmuuttokysymyksiä. Kirjoittamassaan kirjassa 'Exodus' Collier syväluotaa laajasti maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä sangen ansiokkaasti ja eri näkökulmat huomioonottaen. Tarkastelukulma on pitkälti talouspainotteinen ottaen kuitenkin huomioon myös eettisiä ja käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä. Hän koettaa tietoisesti välttää liian räväkät kannanotot ehkäistäkseen rasismi- ja muut vastaavat väitteet.

Seuraavassa joitakin kirjan synnyttämiä ajatusaihioita. 

Maahanmuuttoon liittyvät ja nykykäytössä olevat perustelut (kuten väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen korjaaminen) eivät Collierin mielestä ole oikeelliset ennen kaikkea siksi, että maahanmuuttajat tuovat usein mukanaan perheitä, jolloin yhteenlaskettuna koko tulijamäärä ei paranna huoltosuhdetta vaan saattaa jopa heikentää sitä. Hallitsemattomasta maahanmuutosta on varmuudella vain yksi seuraus ja se on: väestömäärä on suurempi. Myöskään järkevää ei ole ns. rajat auki- periaate tai turhan löysä maahanmuuttopolitiikka, jos siihen liittyy korkeahko sosiaaliturvan taso.

Maahanmuuttoa vastaustavat ajattelevat, että maahanmuuttajien tulo joko alentaa keskimääräistä palkkatasoa tai tuo kilpailua julkishyödykkeitten käyttämisessä. Tietyiltä osin tämä pitää paikkansa, ennen kaikkea maan alimpien tulotasojen osalta. Sen sijaan ylemmissä tuloluokissa maahanmuuttajien tulo usein parantaa tulotasoa. Muiden ryhmien osalta maahanmuuttajat vaikuttavat myönteisesti.

Maahanmuuton selviä hyötyjiä ovat maahanmuuttajat itse, koska he pääsevät hyötymään paremmasta tuottavuudesta ja tämän kautta korkeammasta tulotasosta tullessaan omaa maataan korkeamman tulotason maahan. Esimerkiksi kun henkilö tulee Turkista Saksaan nousee hänen tulotasonsa lähtömaan tasolta tulomaan eli Saksan tasolle. Toinen hyötyjäryhmä on maahanmuuttajan kotimaahan jääneet henkilöt. Kolmas hyötyjäryhmä on usein myös tulomaan kotoperäiset asukkaat.

Maahanmuuton hyödyt eri ryhmille ovat riippuvaisia sekä maahanmuuton määrästä että sopeutumisesta uuteen kotimaahan. Näihin puolestaan vaikuttavat maahanmuuttajan lähtömaan ja tulomaan sosiaalisen konseptin/rakenteen erilaisuus/samanlaisuus, maahanmuuttajien lukumäärä, sopeutumisnopeus sekä maahanmuuttajan tieto/taidon määrä ja laatu. 

Talousajattelun mukaan eri maiden erilaiset sosiaaliset konseptit vaikuttavat olennaisesti asianomaisen maan vaurastumiseen. Mitä kauempana maahanmuuttajan lähtömaan sosiaalinen rakenne on tulomaan vastaavasta, sitä hitaampaa ja vähäisempää on usein sopeutuminen. Mitä korkeampi on maahanmuuttajien lukumäärä, sitä helpommin maahanmuuttajat eristäytyvät kantaväestöstä ja sitä alhaisempi on sopeutuminen. Myöskin maahanmuuttajien tieto/taidon laatu ja määrä vaikuttavat sopeutumisen nopeuteen ja määrään.

Collier esittää hyvään maahanmuuttopolitiikkaan liittyen seuraavaa:
1. määritetään kestävän tason katto eli maahanmuuttajien kokonaismäärä, joka määrä riippuu mm. sopeutumisen nopeudesta. Mitä korkeampi sopeutumisaste, sen korkeampi voi maahanmuuton määrä olla.
2. valikointi, joka perustuu mm. maahantulijan perhesuhteisiin, koulutukseen, työllistämismahdollisuuteen sekä lähtömaan sosiaaliseen konseptiin. Collierin mielestä turvapaikantarvitsijat tulee ottaa huomioon erikseen ja turvapaikan saamisen tulee olla suhteellisen helppoa, mutta sen tulisi olla määräaikainen. Kun lähtöalueella konflikti loppuu, turvapaikan tarvekin lakkaa.
3. sopeutuminen yhteiskuntaan, jota täytyy poliittisin päätöksin edesauttaa ja joka usein vaatii sekä maan kielen että tapojen omaksumista eli periaatteessa sopeutumista tulomaan sosiaaliseen rakenteeseen.
4. annetaan laittomille maahanmuuttajille samat oikeudet kuin laillisille maahanmuuttajille, mutta laskemalla laittomat maahanmuuttajat mukaan kohdan 1 mukaiseen maahanmuuttokokonaismäärään.

Talousteoreettisesti tarkasteltuna maahanmuuttoa voidaan pitää koko maailmantalouden tuottavuutta lisäävänä tekijänä. Lisäksi tulomaan kannalta maahanmuutto lisää monimuotoisuutta ja tätä kautta parantaa talouden kehittymismahdollisuuksia. 

Sen sijaan sopeutumattomien määrän kasvaessa lisääntyy yhteiskunnan hajanaisuus sekä luottamus yhteiskunnalliseen toimintaan. Tällöin voi maahanmuutto muuttaa sosiaalista rakennetta yhteiskuntaa ja tätä kautta talouttakin heikentävään suuntaan.

Collierin viesti on selkeä ja se korostaa sosiaalisen rakenteen merkitystä. Samalla hän viestittää myös ns. monikulttuurisuuden tuottamista hankaluuksista, mikäli monikulttuurisuudella tarkoitetaan sitä, että yhtäaikaa koetetaan käyttää useampia erilaisia sosiaalisia rakenteita.

SIpilän hallituksen yhtenä kärkihankkeena voisi olla, että kukin hallituksen jäsen lukisi Collierin kirjan 'by heart' ja yrittäisi soveltaa hänen tarjoamiaan ajatuksia omalla hallinnonalallaan. Olisi myös hienoa, jos Suomessa muut asianomaiset tahot tutustuisivat kirjaan ja argumentoisivat nykyään vellovaa keskustelua esimerkiksi sieltä löydettävien perusteiden valossa. On hyvä, jos voidaan asiallisesti olla joko samaa mieltä tai eri mieltä kuin Collier. 

Kuriositeettinä tuli mieleeni:

Suomessa annetaan maahanmuuttajalle/ turvapaikanhakijalle oleskelulupa. Antaako tämä nimeke jo hieman harhaanjohtavan käsityksen? Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan oleskella:

"olla, elää jatkuvasti, pitää asuntoa, asustaa, asua, majailla, elellä, viettää aikaa. Esimerkkeinä mm. Missä hän nykyään oleskelee? Istuskeli vain ja oleskeli. Hyvä siinä on kärpästen oleskella."

Mietin vain löytyisikö jokin aktiivisempi käsite kuvaamaan saatua .....lupaa.